Tekijät

• Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avunanto, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, määrärahat, rauha, taloudelliset kriisit

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa.

Aluksi kysyttiin, kuinka tärkeää kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka vastaajien mielestä on. Niiltä, jotka vastasivat kehitysyhteistyön olevan tärkeää, kysyttiin, miksi se on tärkeää. Tiedusteltiin myös, mitä vastaajat pitävät kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena ja testattiin, osaavatko vastaajat nimetä YK:n vuosituhattavoitteita. Lisäksi vastaajat arvioivat, mitkä kehitystavoitteista ovat tärkeimpiä, mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä päämääriä, mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi suunnata ja millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemystä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Vastaajien tietoutta testattiin kysymällä, kuinka suuren osuuden Suomi käyttää bruttokansantulostaan kehitysapuun vuonna 2012. Kysyttiin myös, mikä olisi sopiva osuus bktl:sta vuonna 2015 ja jos kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatettaisiin, miten tämä pitäisi rahoittaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista sekä mistä vastaajat ovat saaneet ja mistä haluaisivat saada tietoa näistä. Tiedon saamiseen liittyen kysyttiin vielä, minkälaista lisätietoa vastaajat kaipaisivat ja missä määrin he luottavat erilaisilta tahoilta saamiinsa tietoihin.

Tämän jälkeen kysyttiin vielä muun muassa, millä tavoin vastaajat uskovat yksittäisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita ja kenen tulisi erityisesti auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät humanitaarista apua ja ovatko he olleet tyytyväisiä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä.

Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, joista esimerkkeinä vastaajan sukupuoli, ikä, ammatti ja perheen koko.