FSD2787 Lasten turvallisuus 2011
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Lasten turvallisuus 2011
Aineistonumero
FSD2787
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2787https://doi.org/10.60686/t-fsd2787
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu)
Sisällön kuvaus
Aineisto käsittelee alle 13-vuotiaiden lasten kokemaa turvallisuutta ja turvattomuutta sekä vanhempien käsityksiä kasvatuksesta. Kysely osoitettiin lasten huoltajille ja kysymykset koskivat yhtä otokseen valittua lasta. Kysymysten aihepiireinä olivat perhe ja talous, lapsen terveys, kasvatus sekä lapsen joutuminen väkivallan tai muun kielletyn toiminnan kohteeksi.
Perhettä ja taloutta koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin vastaajan suhdetta lapseen, perherakennetta, asumistilannetta, vastaajan ja lapsen syntymävuotta, vastaajan ja tämän puolison työtilannetta, koulutusta ja kotitalouden taloudellista tilannetta. Lapsen terveyteen liittyen kysyttiin, onko lapsella todettu jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, tarvitseeko lapsi erityistä tukea esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen terveytensä, oppimiskykynsä tai käyttäytymisensä vuoksi sekä oliko lapsi joutunut sairaalahoitoa vaatineeseen onnettomuuteen ja mikäli oli, oliko onnettomuudesta seurannut lapselle pysyvä vamma.
Kasvatukseen liittyen kysyttiin, painottavatko vanhemmat lapsen kasvatuksessa tiettyjä asioita, kuten sovituista ajoista kiinni pitämistä, oman vuoron odottamista, kohteliaisuutta, oikeudenmukaisuutta tai rehellisyyttä. Tämän jälkeen vanhempia pyydettiin muistelemaan viimeisen kahdentoista kuukauden aikana tapahtuneita erimielisyyksiä lapsen kanssa, ja kertomaan, kuinka monta kertaa huoltaja oli käyttänyt erilaisia ristiriidan ratkaisukeinoja. Esitettyjä keinoja olivat esimerkiksi ristiriidan syistä keskustelu lapsen kanssa, avun pyytäminen keskusteluun, kiroilu tai äyskiminen, murjottaminen, ovien paiskominen tai huoneesta ulos marssiminen, lapsen sanallinen loukkaaminen, esineiden heittely tai potkiminen, lapsen uhkailu lyömisellä, lapsen heittäminen esineellä, tukistaminen, luunapin antaminen tai lapsen lyöminen tai potkaiseminen. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vanhempi oli ristiriitatilanteissa esimerkiksi johdattaneet lapsen huomion toisaalle, halannut lastaan kunnes ristiriita on ohi, poistunut tilanteesta, jättänyt lapsen ilman viikkorahaa, kieltänyt lasta viettämästä aikaa kavereidensa kanssa tai passittanut lapsen jäähylle. Huoltajilta tiedusteltiin myös sitä, millaiselta hänestä itsestään tuntui viimeisimmän erimielisyyden aikaan sekä sitä, oliko vanhempi tarvinnut tai saanut ammattiapua vanhemmuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tämän jälkeen kysyttiin, oliko vastaajan äiti tai isä kurittanut häntä ruumiillisesti hänen ollessa alle tai yli 13-vuotias. Vastaajilta pyydettiin myös mielipiteitä siitä, millaisia kurinpitokeinoja, kuten korvapuustin antamista, läimäyttämistä tai viikkorahan antamisen lopettamista, vanhempi voi käyttää lapsen ollessa tottelematon tai suututtaessa vanhempansa. Vanhemmilta kysyttiin myös, ovatko he joutuneet puuttumaan asioihin suojellakseen omaa tai muiden lapsia, kun toinen aikuinen on laiminlyönyt lapsen hoidon, loukannut lasta, pahoinpidellyt tai käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväkseen.
Seuraavassa osiossa kartoitettiin sitä, onko lapselta viimeisen 12 kuukauden aikana varastettu jotain väkivaltaisesti tai ilman väkivaltaa, onko kukaan käynyt lapsen kimppuun tai onko toinen lapsi lyönyt lasta tai käynyt hänen kimppuunsa. Mikäli lapselle oli tapahtunut joitain näistä teoista, kysyttiin siihen liittyen tarkentavia kysymyksiä, kuten montako kertaa vuoden sisään näin oli käynyt; miten huoltaja oli saanut tietää tapahtuneesta; saiko lapsi tapahtuman yhteydessä ruumiillisia vammoja; kuka, minkä ikäinen ja mitä sukupuolta tekijä oli; missä teko tapahtui sekä onko siitä ilmoitettu jollekin viranomaistaholle. Tämän jälkeen kysyttiin, onko lapsi nähnyt toisen vanhempansa tai vastaajan puolison pahoinpitelevän kyselyyn vastaavaa huoltajaa, tai onko lapsi nähnyt vastaajan pahoinpitelevän lapsen toista vanhempaa tai puolisoaan.
Lopuksi tiedusteltiin vielä perhemuodosta ja esitettiin kysymyksiä eri tyyppisille perheille. Vastaajia pyydettiin kertomaan, asuivatko he yhdessä toisen biologisen vanhemman kanssa, oliko hän yksinhuoltaja, adoptiovanhempi tai sijaisvanhempi tai oliko vastaajalla yhteishuoltajuus lapsen toisen biologisen vanhemman kanssa. Yksinhuoltajilta ja sijaisvanhemmilta kysyttiin, tapaako lapsi toista vanhempaansa tai vanhempiaan ilman vastaajan läsnäoloa ja onko vastaaja huolissaan lapseen kohdistuvasta väkivallan uhasta näissä tapaamisissa. Mikäli tällaista uhkaa saattoi lapseen katsoa kohdistuvan, kysyttiin myös, kuinka lapsi on siihen reagoinut ja miksi vanhempi epäilee väkivallan uhkaa tai väkivaltaa. Niiltä vanhemmilta, jotka eivät asu toisen biologisen vanhemman kanssa, mutta joilla on yhteishuoltajuus, kysyttiin myös onko toinen vanhempi estänyt lasta olemasta hänen kanssaan tai olemasta yhteydessä häneen vaikka lapsella olisi siihen ollut yhteishuoltajuuden myötä oikeus tai oliko vanhempi itse estänyt lasta olemasta yhteydessä toiseen vanhempaansa. Näihin tapahtumiin liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa tällaista oli tapahtunut, tilanteen lyhyttä kuvausta sekä lapsen reaktioita siihen.
Asiasanat
henkinen väkivalta; kasvatus; kiusaaminen; kuritus; lapset (perheenjäsenet); perheväkivalta; turvallisuus; vanhemmat; vanhemmuus; vanhempi-lapsisuhde; varallisuusrikokset; väkivalta; väkivaltarikokset
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu)
Tuottajat
- Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö
Ajallinen kattavuus
2011
Aineistonkeruun ajankohta
2011-10-12 – 2012-01-20
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Alle 13-vuotiaat (vuosina 1999 - 2011 syntyneet) Suomessa vakinaisesti asuvat lapset, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi (poislukien Ahvenanmaa ja laitosväestö)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Otos poimittiin syyskuussa 2011 systemaattisella satunnaisotannalla Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Otokseen poimittiin 6000 lasta. Kysely oli tarkoitettu otokseen tulleiden lasten huoltajien vastattavaksi, mutta huoltajille jätettiin valinta siitä, kuka kyselyyn vastaa. Kaikille vastaajille toimitettiin tunnukset internetkyselyyn. Lisäksi niille vastaajille, jotka eivät ensimmäiseen karhukirjeeseen mennessä olleet vastanneet, toimitettiin myös paperilomake. Lomake toimitettiin tämän jälkeen vastaamatta jättäneille vielä kerran.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
52
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineisto on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta. Projektin numero on 252106.
Painokertoimet
Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, jotka painottavat aineiston vastaamaan väestön jakaumaa sukupuolen, suuralueen sekä ikäryhmien (muuttujat IKAL1 ja IKAL2) suhteen. Analyysipainomuuttuja APAINO vastaa otoksen kokoa ja korotuspainomuuttuja KPAINO korottaa otoksen väestön tasolle siten, että otokseen valittu henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä perusjoukossa.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu): Lasten turvallisuus 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-12-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2787
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Kurin alaiset. Lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä (2012). Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103.
Julkaisut aineistosta
Kurin alaiset. Lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä (2012). Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103.
Ellonen, Noora & Pösö, Tarja & Peltonen, Kirsi (2015). Äidit ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Kyselytutkimuksen tulosten pohdintaa. [Mothers and severe violence against children: Discussion of survey findings.] Yhteiskuntapolitiikka 80 (1): 72-80.
Kivilohkare, Kristiina (2017). Kasaantuvat haasteet ja vanhemmuuden koettelemukset. Äidin stressitekijät ja lapseen kohdistuva väkivalta. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.