Tekijät

• Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Itä-Suomen yliopisto
• Mikkelin ammattikorkeakoulu

Asiasanat

Itä-Suomi, Venäjä, asuinympäristö, kansainvälisyys, koulutus, muuttoliike, nuoret, työ, työelämä, yrittäjyys

Sisällön kuvaus

Vuoden 2011 Itä-Suomen nuorisopuntarin teemoina ovat työ ja yrittäjyys. Kysymysten aihepiireinä ovat asuinympäristö, työelämä sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Kyselyllä on tuotettu tietoa itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista.

Ensimmäisessä osiossa kysyttiin vastaajien suhteesta asuinympäristöönsä. Tässä selvitettiin minkälaisessa ympäristössä vastaajat ovat syntyneet, asuvat tällä hetkellä, asuisivat mieluiten ja eivät haluaisi asua. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi harvaanasuttu maaseutu, suuri kaupunki ja ulkomaat. Vastaajalta kysyttiin myös paikkakuntaa, jolla haluaisi asua mieluiten. Lisäksi kysyttiin mm. kauanko vastaaja uskoo asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan ja tarjoaako nykyinen asuinkunta mahdollisuuksia esimerkiksi kouluttautumiseen, työllistymiseen, tulevaisuuden haaveiden toteuttamiseen, mieluisan elämänkumppanin tapaamiseen tai vapaa-ajan ja harrastusten viettämiseen. Mikäli vastaaja oli suunnitellut paikkakunnalta muuttamista, kysyttiin paljonko annetut vaihtoehdot, kuten turvallisuus, työllisyys, kunnalliset palvelut tai ihmissuhteet, vaikuttavat suunnitelmiin. Lopuksi asuinympäristöön liittyvissä kysymyksissä kysyttiin vielä vastaajan arviota oman asuinkuntansa menestyksestä kuntien välisessä vertailussa.

Työelämään liittyvässä osiossa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä työllistymiseen ja työuraan liittyvin väittein, jotka käsittelivät asuinpaikkakunnan vaihtoa työpaikan saamiseksi, kouluttautumista, kielitaitoa, pätkätöitä, yrittäjäksi ryhtymistä, kansainvälistymistä ja työuralla menestymistä. Seuraavaksi kysyttiin erilaisten työpaikkaan liittyvien tekijöiden tärkeyttä, kuten hyvä palkka, työpaikan pysyvyys, kouluttautumismahdollisuudet, työkaverit, esimies, työn yhteiskunnallinen merkityksellisyys sekä työnantajan toiminnan eettisyys. Vastaajat saivat myös määritellä paljonko mm. työttömäksi jääminen, työssä viihtyminen, palkan riittävyys, oikean ammatin löytäminen tai työpaikkakiusaaminen huolestuttaa heitä työelämässä. Jo karttuneita työelämäntaitoja selvitettiin kysymällä, paljonko vastaaja on tähänastisessa koulutuksessaan saanut tietoteknistä osaamista, taloudellista osaamista, yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä valmiuksia tarttua kehityshaasteisiin elämässään. Lisäksi kysyttiin oppilaitosten tarjoamien työelämäntaitoja kartuttavien toimenpiteiden, kuten tet-jaksojen, työharjoittelun, yrittäjyyskasvatuksen sekä koulun ja työelämän yhteistyöprojektien, hyödyllisyyttä. Työelämään liittyvän osion lopussa selvitettiin vielä miksi vastaaja ryhtyisi tai ei ryhtyisi yrittäjäksi, ja paljonko eri syyt, kuten rikastuminen, unelmatyön tekeminen, perheyrityksen jatkaminen, taloudellinen riskialttius, henkinen uuvuttavuus, vastuualueen laajuus sekä oman arvomaailman toteuttaminen, vaikuttavat vastaajan näkemykseen.

Kolmas osio käsitteli kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Vastaajien näkemyksiä kartoitettiin erilaisten väitteiden avulla, jotka käsittelivät kielitaitoa, monikulttuurista ympäristöä, opintoja ulkomailla, ulkomaista työvoimaa sekä Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemuksen merkitystä. Lopuksi vielä kysyttiin, miten vastaajat olisivat valmiita ja halukkaita työskentelemään Venäjällä sekä yleisesti ulkomailla.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. sukupuoli, ikä, äidinkieli, asuinpaikka, perhemuoto, asumismuoto ja koulutus.