Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Strandberg, Kim (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Asiasanat

eduskuntavaalit, ehdokkaat, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, puoluejohtajat, sosiaalinen media, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Aineisto eMielipide 2011 käsittää seitsemällä kyselykierroksella kerättyjä mielipidemittauksia ja eduskuntavaaleihin liittyviä näkemyksiä toistuvasti samoilta vastaajilta. Vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan kerätyssä aineistossa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä politiikasta ja näkemyksien muuttumista niin vaaleja lähestyttäessä kuin vaalien jälkeenkin. Tehdyllä kyselyllä on pyritty hahmottamaan kansalaisten poliittista osallistumista ja äänestyskäyttäytymistä.

Alussa kartoitettiin vastaajan äänestyskäyttäytymistä, eli aikooko vastaaja äänestää, ja jos aikoo, niin mitä puoluetta on suunnitellut äänestävänsä. Kysyttiin myös, mitä mieltä vastaaja on eri puoluejohtajista. Lisäksi selvitettiin luottamusta eri instituutioihin, kuten poliisiin, oikeuslaitokseen, eduskuntaan ja tasavallan presidenttiin. Vastaajan toiveita Suomen tulevaisuudesta selvitettiin kysymällä yksityisyrittäjyydestä, tasa-arvosta, verotuksesta sekä julkisen sektorin koosta. Vastaajan poliittista taustaa selvitettiin kysymällä kokeeko vastaaja kuuluvansa poliittiselta ajatusmaailmaltaan enemmän oikealle vai vasemmalle puolelle.

Vastaajan näkemyksiä vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneen hallituksen toiminnasta selvitettiin kysymällä mielipidettä hallituspuolueista sekä siitä, miten kyseiset puolueet ovat toiminnassaan ottaneet kansalaiset huomioon. Lisäksi kysyttiin näkemyksiä siitä, miten suuria eroja eduskuntapuolueiden välillä on politiikkalinjausten osalta. Myös vastaajan omia kokemuksia politiikkaan osallistumisesta ja osallistamisesta selvitettiin kysymällä äänestämisen vaikuttavuudesta, kansanedustajien etäisestä asemasta, sananvallan laadusta sekä politiikan muuttamisesta.

Poliittista osallistumista kartoitettiin kysymällä omasta aktiivisuudesta vaalikampanjoiden seuraajana sekä eri tietolähteiden hyödyntäjänä. Kysyttiin, saako vastaaja tietoa vaaleista esimerkiksi television, radion, lehtien vai Internetin kautta, ja miten usein vastaaja seuraa eri medioita. Lisäksi kysyttiin mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja vastaaja olisi valmis tekemään tai on tehnyt, kuten yleisöosastolle kirjoittaminen, boikottiin osallistuminen tai poliittisen puolueen toiminnassa mukana oleminen.

Tiedon saamiseen ja medioiden seuraamiseen pureuduttiin vielä tarkemmin kysymällä yksittäisten vaaliohjelmien, kuten puheenjohtajatenttien ja vaaliväittelyjen seuraamisesta. Myös eri vaalikoneiden käyttöä ja niissä olevien kysymysten oleellisuutta pyydettiin määrittelemään. Lisäksi kysyttiin erilaisten tietolähteiden, kuten sosiaalisen median, perheenjäsenten, työkavereiden ja kansalaisjärjestöjen, kautta saadun tiedon merkitystä lopulliseen äänestyspäätökseen.

Samoja kysymyksiä kysyttiin läpi kyselyn eri kyselykierroksilla, jotta mahdolliset muutokset mielipiteissä ja näkemyksissä olisivat hahmotettavissa. Lopuksi, vaalien jälkeen tehdyssä kyselyssä, selvitettiin vielä, minkälaista ehdokasta vastaaja oli äänestänyt, oliko valinta tehty puolueen vai ehdokkaan perusteella sekä oliko valinnan tekeminen ollut helppoa. Vastaajat saivat läpi kyselyn kommentoida meneillään olevia vaaleja sekä näkemyksiään eri puolueista.

Taustamuuttujina aineistossa ovat kieli, sukupuoli, vaalipiiri, ikä, koulutusaste sekä työmarkkina-asema.