FSD2838 Poliisibarometri 2012
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Poliisibarometri 2012
Aineistonumero
FSD2838
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2838https://doi.org/10.60686/t-fsd2838
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto
Sisällön kuvaus
Poliisibarometri 2012 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi vastaajat arvioivat erilaisten tahojen, kuten kirkon ja seurakuntien, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, koulujen ja poliisin tärkeyttä rikostorjunnassa sekä lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Seuraavaksi kysyttiin poliisin kyvykkyydestä kantaa vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa sekä onko vastaajilla itsellään kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta lähiympäristössä tai kauempana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten tärkeää esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla tai prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen ovat poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin erilaisten työtehtävien, kuten varkauksien, huumerikosten ja väkivaltarikosten selvittämisen tärkeyttä. Liikenneturvallisuuteen liittyen arvioitiin muun muassa nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan merkitystä.
Seuraavaksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat yksinolonsa turvattomaksi esimerkiksi kotona, kodin lähistöllä, keskustassa, autolla liikuttaessa tai pankkiautomaatilla asioidessa päiväsaikaan tai pimeän tultua. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin asiat ja ilmiöt, kuten pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, huumeet, ampuma-aserikokset sekä alaikäisten juopottelu huolestuttavat vastaajia. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko vastaajat itse joutuneet esimerkiksi asuntomurron, omaisuusrikoksen, pahoinpitelyn tai muun rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Rikosprosesseihin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet todistajana tai asianomistajana ja kokivatko he uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Tämän jälkeen rikoksen uhriksi joutuneilta kysyttiin, ilmoittivatko he poliisille rikoksesta ja jos eivät, niin mistä syystä.
Seuraavaksi tiedusteltiin, ovatko vastaajat tehneet toimenpiteitä, kuten turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttäminen asunnossa, polkupyörän säilyttäminen turvalukitussa tilassa, liikkumisen välttäminen iltaisin keskustassa tai henkilötietojen käyttämisen välttäminen internetissä torjuakseen rikosvaaraa tai rikosriskiä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin sekä tiedusteltiin, minkälaisissa asioissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös asian lopputuloksesta. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin.
Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä.
Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, perhetilanteesta, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.
Asiasanat
arviointi; kansalaiset; laatu; liikenneturvallisuus; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; rikollisuus; roolit; silminnäkijät; turvallisuus; turvattomuus; yleinen järjestys
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
PoliisibarometritJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- ISS-otantatutkimus Oy
Tuottajat
- Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto
Ajallinen kattavuus
2012
Aineistonkeruun ajankohta
2012-10-28 – 2012-11-30
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomen 15 - 79-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa sekä poliisit, heidän perheensä ja lähisukulaisensa)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta
Tutkimuksessa haastateltiin 1018 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli-, alue- ja kunnan kokojakauma.
Kuntien kokoluokkina olivat alle 30 000 asukkaan kunta/kaupunki, 30 000 - 100 000 asukkaan kunta/kaupunki ja yli 100 000 asukkaan kaupunki. Haastatteluja tehtiin 80 paikkakunnalla.
Keruumenetelmä
Kasvokkainen haastattelu
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
305 muuttujaa ja 1018 havaintoa.
Datan versio
2.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Tunnisteellisuussyistä aineistosta on poistettu kuntamuuttuja bv3.
Painokertoimet
Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka painottaa otoksen vastaamaan kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumaa, aluetta sekä asuinkunnan kokoluokkaa.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Sisäasiainministeriö: Poliisibarometri 2012 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2838
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut aineistosta
Marttila, Juha & Heikura, Pasi & Käyhkö, Esa: Poliisibarometri 2012. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta (2013). Sisäasiainministeriön julkaisuja 47/2012. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Saatavilla: http://www.intermin.fi/julkaisu/472012?docID=39657 [viitattu 4.6.2013].
Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016]
Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.