Tekijät

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Asiasanat

Kansaneläkelaitos, huono-osaisuus, hyvinvointipalvelut, kuntauudistus, kuntoutus, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoiman palvelukeskukset, työvoimatoimistot, viranomaisyhteistyö, yhteispalvelu, yleishyödylliset palvelut

Sisällön kuvaus

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2012 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa nuorten yhteiskuntatakuu, kuntauudistus, kuntoutus ja huono-osaisuus. Lisäksi kyselyssä tarkastellaan sosiaalihuollon vaativan erityistason palvelujen järjestämisen, terveydenhuoltolain ja työvoiman palvelukeskusten toimintamallin teemoja. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaalihuollon, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen ja terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät sekä sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajat. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta.

Ensimmäisenä teemana kyselyssä olivat voimavarat, palvelut ja hyvinvointi, joita kartoitettiin kysymällä taloudellisista resursseista, tietoisesta alibudjetoinnista ja resurssien kohdentamisesta tiettyihin palveluihin, kuten a-klinikkapalveluihin, sosiaalipäivystykseen tai vanhusten kotipalveluihin. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota kansalaisten tarvitsemien palveluiden, kuten sosiaalipalveluiden, työ- ja elinkeinohallinnonpalveluiden sekä terveyspalveluiden, turvaamisesta nykyisillä resursseilla. Työ- ja elinkeinotoimiston edustajilta kysyttiin työvoiman palvelukeskus -toimintamallin myönteisistä ja kielteisistä puolista. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin tarkemmin terveyspalveluiden resursoinnista, tiedustelemalla onko palveluiden, kuten kotisairaanhoidon, fysioterapian tai suun terveydenhuollon, resursointia lisätty tai vähennetty vuoden 2012 talousarviossa.

Seuraavaksi tarkasteltiin nuorten yhteiskuntatakuuta. Vastaajilta kysyttiin arviota nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseksi asetettujen tavoitteiden alueellisesta toteutumisesta sekä toteuttamiseksi valittujen keinojen tehosta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia oman organisaation roolista nuorten yhteiskuntatakuun toteuttajana. Työ- ja elinkeinotoimiston edustajilta pyydettiin tarkemmin arviota nuorille suunnattujen palveluiden, kuten koulutusneuvonnan, ammatinvalinnanohjauksen tai oppisopimuskoulutuksen, vastaavuudesta toiminta-alueen nuorten tarpeisiin.

Seuraavaksi kartoitettiin kuntauudistusta, palvelujen järjestämistä sekä rahoitusta sosiaalihuollon, terveyskeskusten ja sosiaalihuollon lautakuntien osalta. Vastaajilta kysyttiin kuntarakenteen muutosten tarpeellisuudesta ja toteutettavan muutoksen nopeudesta. Lisäksi heiltä kysyttiin erilaisten tavoite-, rakenne- ja rahoituslinjauksien kannattamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen kohdalla. Palvelujen järjestämiseen liittyen vastaajilta kysyttiin SGEI-palveluista, eli yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista, niiden tuottajista ja palvelusopimuksiin sitoutumisesta. Sosiaalihuollon edustajilta kysyttiin vielä tarkemmin sosiaalihuollon vaativan erityistason palveluiden, kuten adoptiopalveluiden, erityistason päihdehuollon tai erityisryhmien laitoshoidon, rahoittamisesta ja tuottamisesta. Kuntoutusta kartoitettiin esittämällä kysymyksiä erilaisten seikkojen, kuten sosiaalisen kuntoutuksen, terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen, toteutumisesta vastaajan organisaation toiminta-alueella asiakkaiden kannalta. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota väestöryhmistä, jotka jäävät tarvitsemansa kuntoutuksen ulkopuolelle. Lopussa vastaajilta kysyttiin vielä näkemyksiä huono-osaisuudesta kohdistaen kysymykset toimeentulotukiasiakkaisiin, työttömiin sekä sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin. Vastaajat saivat myös määritellä miksi Suomessa elää ihmisiä köyhyydessä.

Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, virassaolo aika, koulutustausta, alueellinen kuntaryhmitys ja organisaation sijaintialue.