Tekijät

• Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avunanto, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, köyhyys, määrärahat, rauha, taloudelliset kriisit

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa.

Aluksi kysyttiin, kuinka tärkeää kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka vastaajien mielestä on. Niiltä, jotka vastasivat kehitysyhteistyön olevan tärkeää, kysyttiin, miksi se on tärkeää. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemystä kehitysyhteistyön merkityksestä ja kehitysyhteistyön vaikeimmista haasteista, ja testattiin, osaavatko he nimetä YK:n vuosituhattavoitteita. Lisäksi vastaajat valitsivat itselleen tärkeimmät YK:n kehitystavoitteet. Vastaajien YK:n vuosituhattavoitteisiin liittyvää tietoutta testattiin vielä kysymällä esimerkiksi arvioita äärimmäisessä köyhyydessä elävien prosentuaalisesta määrästä maapallolla ja siitä, kuinka moni kehitysmaan lapsista aloittaa peruskoulun.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemystä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, mille alueille ja aloille kehitysyhteistyötä tulisi suunnata ja kuinka tehokkaana he pitävät ylipäätään Suomen kehitysyhteistyötä. Vastaajien tietoutta testattiin kysymällä, kuinka suuren osuuden Suomi käyttää bruttokansantulostaan kehitysapuun vuonna 2013. Heiltä kysyttiin myös, mikä olisi sopiva osuus bkt:sta vuonna 2015 ja jos kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatettaisiin, miten tämä pitäisi rahoittaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Lisäksi kysyttiin, mistä vastaajat ovat saaneet ja haluaisivat saada tietoa kehitysyhteistyöstä. Tiedon saamiseen liittyen kysyttiin vielä, minkälaista lisätietoa vastaajat kaipaisivat ja missä määrin he luottavat erilaisilta tahoilta, kuten tiedotusvälineiltä saamiinsa tietoihin.

Kyselyn loppupuolella vastaajaa pyydettiin laittamaan järjestykseen mielestään tärkeimpiä Suomen kehitysyhteistyön toimijoita. Tämän jälkeen kysyttiin, millä tavoin vastaajat uskovat yksittäisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita ja lisääkö kehitysyhteistyö maailman rauhaa tai ihmisoikeuksia kehitysmaissa. Vastaajalta tiedusteltiin vielä, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät humanitaarista apua ja pitääkö Suomen auttaa kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, joista esimerkkeinä vastaajan sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko, TV:n katseluaika ja internetin käyttäminen.