FSD2943 Lapsiuhritutkimus 2013

Aineiston nimi

Lapsiuhritutkimus 2013

Aineistonumero

FSD2943

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2943
https://doi.org/10.60686/t-fsd2943

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu)
  • Fagerlund, Monica (Poliisiammattikorkeakoulu)
  • Kääriäinen, Juha (Poliisiammattikorkeakoulu)
  • Peltola, Marja (Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto)
  • Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto)

Sisällön kuvaus

Vuoden 2013 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta sekä matkapuhelinten ja internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Suhteessa aiempiin Lapsiuhritutkimuksiin, uutena teemana ovat ohjattujen harrastusten parissa tapahtuva väkivalta, perheenjäseniin julkisilla paikoilla kohdistuneen väkivallan näkeminen sekä väkivaltakokemuksista kertominen. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Vuoden 2013 tutkimus on toteutettu yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa.

Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta.

Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä laittomista uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä.

Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat. Seuraavaksi kysyttiin kaikkiin viimeisten 12 kuukauden aikana tapahtuneisiin väkivallantekoihin liittyen, kenelle uhri on kertonut vakavimmasta tapahtumasta ja miten kerrottuun on reagoitu. Lisäksi kysyttiin syytä, miksi lapsi on mahdollisesti jättänyt kertomatta tapahtumasta.

Seuraavaksi kysyttiin tilanteista, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan, kuten lyömisen, uhkailun tai hyökkäyksen, uhriksi. Tähän liittyen kysyttiin, onko vastaaja nähnyt 12 viime kuukauden aikana äitiin, isään tai sisarukseen kohdistuvaa väkivaltaa niin kotona kuin julkisella paikalla. Kokemuksista vanhempien ja lapsien välisiin erimielisyyksiin liittyen kysyttiin onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa.

Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Vastaajalta kysyttiin myös kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja kartoitettiin tarkemmin tapauksen sattumishetkeen ja sen jälkeiseen aikaan liittyen. Vastaajalta kysyttiin myös kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut ja miten kerrottuun reagoitiin. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa.

Kyselyn loppupuolella kysyttiin internetin ja matkapuhelimen välityksellä tapahtuneesta uhkailusta, seksuaalisesta häirinnästä ja ehdottelusta sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka on alkanut internetissä. Tähän liittyen kysyttiin esimerkiksi onko vastaajalle lähetetty uhkaus- tai häirintäviestejä ja onko vastaaja tavannut henkilöitä, joihin hän on tutustunut internetissä. Lopuksi vastaaja arvioi, miltä kysymyksiin tuntui vastata.

Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, ikä, sukupuoli, syntymämaa, kotikieli sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa, ammatti ja koulutus.

Asiasanat

aikuiset; henkinen väkivalta; häirintä; internet; koulukiusaaminen; kuritus; lapset (ikäryhmä); matkapuhelimet; nettikiusaaminen; nuoret; perheväkivalta; seksuaalinen hyväksikäyttö; seksuaalinen käyttäytyminen; vanhempi-lapsisuhde; varallisuusrikokset; väkivaltarikokset

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Lapsiuhritutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Poliisiammattikorkeakoulu

Tuottajat

  • Oikeusministeriö
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sisäministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2013

Aineistonkeruun ajankohta

2013-08-12 – 2013-09-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset vuonna 2013

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Tilastokeskus laati vuoden 2012 luokkatietojen perusteella erikseen otokset sekä suomen- että ruotsinkielisistä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. Nämä neljä otosta ositettiin läänin, tilastollisen kuntaryhmän sekä koulun koon mukaan. Otosyksikkönä oli luokka. Kouluista pyydettiin vastauksia 1 - 3 luokalta koulun koosta riippuen. Aineiston keruu suunniteltiin keväälle 2013, mutta lupaprosessien viivästyksien seurauksena se toteutettiin elo-syyskuun aikana. Alkuperäisen otoksen koko oli 686 koulua, 987 luokkaa ja 21 825 oppilasta. Tarkkaa vastausprosenttia ei voida laskea, sillä otos on tehty keruuajankohtaan nähden edellisen lukuvuoden (syksy 2012 - kevät 2013) luokkatietojen perusteella. Lopullisen aineiston koko on 11 364 oppilasta, josta on poistettu tyhjänä tallennettujen lomakkeiden osuus.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

902 muuttujaa ja 11364 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu muuttuja q51_10b ("Onko sinulla jokin seuraavista vammoista, sairauksista tai erityistarpeista: Muu vamma tai pitkäaikainen sairaus, mikä?") tunnisteellisista syistä. Aineistosta on lisäksi poistettu ne avomuuttujat, joista alkuperäiset tutkijat ovat tehneet uudet luokitellut ja samalla siistityt muuttujat. Nämä muuttujat ovat tunnistettavissa aineistosta kysymystekstin perässä olevasta merkinnästä "Luokiteltuna."

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, otos- ja analyysipainon. Painot on laskettu kalibroimalla ottaen huomioon vanhan läänijaon (erikseen huomioiden pääkaupunkiseudun), tilastollisen kuntaryhmän ja koulun koon mukaiset reunajakaumat 6- ja 9-luokkalaisissa oppilaissa. Otospaino on korottava paino, kun lasketaan totaaleja. Analyysipaino summautuu vastaajamäärään ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi suhteiden laskemisessa. Kyseessä on kaksiasteinen ryväsotos, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että variansseja laskiessa tulee se tehdä koulutasolla. Eli koulu on ensimmäisen asteen otosyksikkö, joskin tarkka koulutieto on tietoturvasyistä poistettu luovutettavasta aineistosta.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu) & Fagerlund, Monica (Poliisiammattikorkeakoulu) & Kääriäinen, Juha (Poliisiammattikorkeakoulu) & Peltola, Marja (Nuorisotutkimusseura) & Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto): Lapsiuhritutkimus 2013 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-03-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2943

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Monica Fagerlund, Marja Peltola, Juha Kääriäinen, Noora Ellonen & Heikki Sariola (2014). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, Heikki (2014). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110.

Sanz, Anne (2017). Logistinen regressioanalyysi kuritusväkivallan ja muun perheväkivallan yhteyksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Tilastotieteen kandidaatintutkielma.

Uusitalo, Iidaliina (2016). Harrastuksen ohjaajan lapseen tai nuoreen kohdistama sanallinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta. Oulu: Oulun yliopisto, luonnontieteellinen tiedekunta. (Tilastotiede) Kandidaatintutkielma.

Seppälä, Mire (2017). Korvapuusteista kasvatuskeskusteluihin. Vanhempien kuritusväkivalta-asenteiden ja lasten kuritusväkivaltakokemusten muutos 1981-2014. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Sosiaalityön kandidaatintutkielma.

Kuusela, Krista & Yli-Kivistö, Heidi (2017). Sisarussuhteissa koetun väkivallan yhteys yksinäisyyden kokemuksiin - 6.- ja 9.-luokkalaisten vastauksia vuoden 2013 Lapsiuhritutkimuksesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityön kandidaatintutkielma.

Lammi, Tuulia (2018). Yksi- ja monipaikkaisen asumisen yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tampere: Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Fagerlund, M. & Ellonen, N. (2016). Children's Experiences of Completing a Computer-Based Violence Survey: Finnish Child Victim Survey Revisited. Journal of Child Sexual Abuse, 25(5), 556-576

Hautanen, Pinja & Kekkonen, Karoliina (2017) Resilienssiin yhteydessä olevat suojaavat tekijät vanhempien taholta väkivaltaa kokeneilla lapsilla ja nuorilla. Pro gradu -tutkielma, Psykologian oppiaine, Itä-Suomen Yliopisto.

Salonen, Jonna-Marie (2018). Nuoret seksuaalisen ehdottelun ja hyväksikäytön uhreina internetissä - Yhteydet yksilöllisiin tekijöihin, aiempiin uhrikokemuksiin sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Itä-Suomen yliopisto. Psykologian pro gradu -tutkielma.

Yli-Kivistö, Heidi (2020). Sisarusväkivalta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten nuorten keskuudessa: perhekontekstin yhteys väkivallan kokemuksiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, humanisti-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Kuusela, Krista (2020) Nuorten kasautuneet uhrikokemukset - Yhdeksäsluokkalaisten uhrikokemusten kasautumisen yhteydet yksilöön, perheeseen ja vapaa-aikaan liittyviin tekijöihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Piia Seppälä, Riitta Vornanen and Timo Toikko (2020) Are Children With a Number of Disabilities and Long-Term Illnesses at Increased Risk of Mental Violence, Disciplinary Violence and Serious Violence? Journal of Interpersonal Violence 1-26, Sage Publications.

Seppälä, Piia (2019) Lasten sairauksien yhteys emotionaaliseen ja fyysiseen kaltoinkohteluun. Sosiaalityön Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. . http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20200190

Pihlapuro, Aki (2020). Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen koneoppimisen avulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Psykologian ja logopedian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165338

Hietamäki, Johanna & Huttunen, Marjukka & Husso, Marita (2021) Gender Differences in Witnessing and the Prevalence of Intimate Partner Violence from the Perspective of Children in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021, 18(9), 4724. https://doi.org/10.3390/ijerph18094724

Hietamäki, Johanna & Husso, Marita & Arponen, Tiia (2020) Tyttöjen ja poikien väliset erot seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertomisessa. Yhteiskuntapolitiikka 85 (5-6), 542-553. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112593236

Rind, B. (2022). Reactions to Minor-Older and Minor-Peer Sex as a Function of Personal and Situational Variables in a Finnish Nationally Representative Student Sample. Archives of Sexual Behavior. https://doi.org/10.1007/s10508-021-02224-0.

Seppälä, Piia, Vornanen, Rriitta & Toikko, Timo (2021) Multimorbitity and polyvictimization in children - An analysis on the association of children's disabilties and long-term illnesses with mental violence and physical violence. Child Abuse & Neglect 122. doi.org/10.1016/j.chiabu.2021.105350

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.

Kankaanpää, Reeta, Töttö, Pertti, Punamäki, Raija-Leena, & Peltonen, Kirsi (2023). Is it time to revise the SDQ? The psychometric evaluation of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Psychological Assessment, 35(12), 1069-1084.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.