Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Asiasanat

Euroopan unioni, asenteet, etniset ryhmät, kansainväliset järjestöt, kansainväliset yritykset, kansainvälisyys, kansalaisuus, kansallinen identiteetti, kansallisuus, maahanmuuttajat, maahanmuuttopolitiikka, siirtolaiset, suomalaisuus, ulkomaalaiset, ylpeys

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli Suomea, suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Aluksi kysyttiin kuinka läheisiksi vastaajat tunsivat asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Seuraavaksi kysyttiin mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, että heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa.

Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, mm. Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan.

Vastaajilta kysyttiin kuinka ylpeitä he olivat suomalaisuudestaan ja esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät vahvojen isänmaallisten tunteiden vaikutuksia. Kysyttiin myös onko vastaaja Suomen kansalainen ja olivatko hänen vanhempansa vastaajan syntyessä Suomen kansalaisia. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat kuulleet tai lukeneet unionista, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä tulisiko Suomen pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota siitä.

Kyselyssä on runsaasti taustamuuttujia, mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta. Puolison osalta mm. koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.