FSD2944 ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto
Aineistonumero
FSD2944
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2944https://doi.org/10.60686/t-fsd2944
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
Muut tekijät
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimus käsitteli Suomea, suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Aluksi kysyttiin kuinka läheisiksi vastaajat tunsivat asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Seuraavaksi kysyttiin mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, että heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa.
Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, mm. Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan.
Vastaajilta kysyttiin kuinka ylpeitä he olivat suomalaisuudestaan ja esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät vahvojen isänmaallisten tunteiden vaikutuksia. Kysyttiin myös onko vastaaja Suomen kansalainen ja olivatko hänen vanhempansa vastaajan syntyessä Suomen kansalaisia. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat kuulleet tai lukeneet unionista, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä tulisiko Suomen pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota siitä.
Kyselyssä on runsaasti taustamuuttujia, mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta. Puolison osalta mm. koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
Asiasanat
Euroopan unioni; asenteet; etniset ryhmät; kansainväliset järjestöt; kansainväliset yritykset; kansainvälisyys; kansalaisuus; kansallinen identiteetti; kansallisuus; maahanmuuttajat; maahanmuuttopolitiikka; siirtolaiset; suomalaisuus; ulkomaalaiset; ylpeys
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
ISSP (International Social Survey Programme)Jakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Tuottajat
- Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ajallinen kattavuus
2013
Aineistonkeruun ajankohta
2013-09-05 – 2013-12-11
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Lähdeaineistot
Maakunta-muuttuja pohjautuu rekisteritietoihin.
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1243. Kato: yhteensä 1257, joista kieltäytyneitä 7, osoite tuntematon 7, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 2 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1240.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
49,7
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD0121 ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto
FSD3855 ISSP 2023: kansallinen identiteetti IV: Suomen aineisto
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (muuttuja bv4) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (muuttuja bv5) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-06-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2944
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Julkaisut aineistosta
Meier, Henk Erik and Mutz, Michael. 2018. "Political regimes and sport-related national pride: a cross-national analysis." International Journal of Sport Policy and Politics 10(3): 23.
Ariely, Gal. 2018. "Evaluations of patriotism across countries, groups, and policy domains." Journal of Ethnic and Migration Studies 44(3): 462-81.
Caricati, Luca. 2018. "Perceived threat mediates the relationship between national identification and support for immigrant exclusion: A Cross-National Test of Intergroup Threat Theory." International Journal of Intercultural Relations 66: 41-51.
Kwak, J., And Wallace, M. 2018. "The impact of the great recession on perceived immigrant threat: A cross-national study of 22 countries." Societies 8(3).
Visintin Emilio P., Green Eva G. T., Sarrasin Oriane. 2018. "Inclusive Normative Climates Strengthen the Relationship Between Identification With Europe and Tolerant Immigration Attitudes: Evidence From 22 Countries." Journal of Cross-Cultural Psychology 49(6): 15.
Simonsen, Kristina Bakkaer 2017. "Does citizenship always further Immigrants' feeling of belonging to the host nation? A study of policies and public attitudes in 14 Western democracies." Comparative Migration Studies 5(1): 3.
Hadler, Markus, and Anaid Flesken. 2018. Political rhetoric and attitudes toward nationhood: A time-comparative and cross-national analysis of 39 countries. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 362-82.
Schmidt, Peter, and Markus Quandt. 2018. National identity, nationalism, and attitudes toward migrants in comparative perspective. International Journal of Comparative Sociology. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 355-361.
Larsen, Christian Albrekt. 2017. Revitalizing the 'civic' and 'ethnic' distinction: Perceptions of nationhood across two dimensions, 44 countries and two decades. Nations and Nationalism 23(4): 970-93.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Jimenez, Antonia Maria Ruiz, Jose M. Echavarren, and Nieves Aquino Llinares. 2018. Gone with the crisis? A multilevel analysis of economy, welfare, and national identity in Europe. Analise Social 53(229): 928-956.
Trittler, Sabine 2017. Explaining Differences in the Salience of Religion as a Symbolic Boundary of National Belonging in Europe. European Sociological Review 33(5): 708-720.
Linsi, Lukas A. 2017. The Shadow of Socialization: Narratives about the World Economy and the Intergenerational Divide in Mass Attitudes Towards Economic Globalization. in Fickle Formulas. 59. University of Amsterdam.
Aleman, Jose, and Dwayne Woods. 2017. Inductive constructivism and national identities: letting the data speak. Nations and Nationalism Online First.
Owen, Erica, and Noel P. Johnston. 2017. Occupation and the Political Economy of Trade: Job Routineness, Offshorability, and Protectionist Sentiment. International Organization 71(4): 665-699.
Zhao, Dahai, Hongyu Zhao, and Paul D. Cleary. 2018. International variations in trust in health care systems. The International Journal of Health Planning and Management 34(1).
Coenders, Marcel, Lubbers, Marcel and Scheepers, Peer. 2020. 'Nationalism in Europe: Trends and Cross-national Differences in Public Opinion.' European Review, First View, 1-13.
Kende, Judit; Sarrasin, Oriane; Manatschal, Anita; Phalet, Karen and Green, Eva G. T. (2022): "Policies and prejudice: Integration policies moderate the link between immigrant presence and anti-immigrant prejudice". In: Journal of Personality and Social Psychology 123: 337-352.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.