Aineiston nimi

Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007

Aineistonumero

FSD2953

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2953
https://doi.org/10.60686/t-fsd2953

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Purhonen, Semi (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)
• Rahkonen, Keijo (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Gronow, Jukka (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)
• Heikkilä, Riie (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)
• Kahma, Nina (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)

Sisällön kuvaus

Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -aineisto kartoittaa laajasti suomalaisten kulttuuriharrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin erilaisia taustatekijöitä liittyen esimerkiksi asumiseen, tuloihin ja koulutukseen. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan vapaa-ajanviettoa ja kulttuurimieltymyksiä.

Television katsomiseen liittyen kysyttiin ensin, kuinka usein vastaaja katsoi mitäkin kanavia ja kuinka monta tuntia hän katsoi televisiota päivässä. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä erilaisiin väittämiin, kuten avaako vastaaja television ainoastaan halutessaan katsoa tietyn ohjelman tai onko television katsominen hänelle tärkein vapaa-ajanviettotapa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisista televisio-ohjelmista, kuten uutisista tai ajankohtaisohjelmista, komedioista, urheiluohjelmista tai elokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten sekä mistä luetelluista televisiosarjoista, kuten Kotikadusta, Big Brotherista tai Avarasta luonnosta, vastaaja piti eniten. Lopulta kysyttiin kiinnostusta seurata televisiosta televisioituja tapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja, Itsenäisyyspäivän juhlia tai Euroviisuja.

Elokuviin liittyen kysyttiin, minkä tyyppisistä elokuvista, kuten toiminta-, komedia- tai fantasiaelokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta katsoa eri elokuvaohjaajien, kuten Steven Spielbergin, Alfred Hitchcockin tai Aki Kaurismäen elokuvia. Lukemisesta kysyttiin, mitä sanomalehtiä ja aikakaus- ja muita lehtiä vastaaja luki, millaisista kirjoista hän piti, mitä kirjoja vastaaja oli lukenut tai kiinnostunut lukemaan sekä montako kirjaa hän oli vuoden aikana lukenut. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin mieltymystä eri musiikin lajeihin sekä sävellyksiin ja lauluihin. Lisäksi kysyttiin, mitä radiokanavia vastaaja kuunteli. Kuvataidetta koskien kartoitettiin, mistä taiteellisista suuntauksista, kuten maisemamaalauksista ja modernista taiteesta, vastaaja piti eniten sekä mitä mieltä tämä oli eri kuvataiteilijoiden teoksista.

Seuraavaksi tiedusteltiin mielipiteitä yksittäisiin kulttuuria koskeviin väittämiin esimerkiksi siitä, onko yhden henkilön maku yhtä hyvä kuin jonkun toisenkin, voidaanko nykyään pitää mitä tahansa taiteena tai onko verovaroin rahoitettu taide suunnattu tavallisille ihmisille. Tämän jälkeen käsiteltiin kulttuurin ja kielten harrastamista kysymyksin siitä, oliko vastaaja joskus opiskellut säännöllisesti esimerkiksi musiikkia tai valokuvausta, kuuluiko tämä johonkin harrastekerhoon sekä mitkä olivat olleet hänen vanhempiensa kiinnostuksenkohteita hänen ollessa lapsi. Kieliin liittyen kysyttiin vastaajan äidinkieltä sekä muita osaamia kieliä. Myös internetin internetinkäyttötottumuksia kartoitettiin. Vapaa-aikaan ja lomanviettoon liittyen tiedusteltiin osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja suhtautumista erilaisiin lomanviettotapoihin, kuten laivaristeilyihin tai mökkeilyyn.

Seuraavana aihealueena oli urheilu ja liikunta. Vastaajalta kysyttiin, paljonko hän harrastaa liikuntaa ja millaisia liikuntamuotoja. Lisäksi tiedusteltiin, mitä urheilulajeja tai pelejä, kuten yleisurheilua, pesäpalloa tai jääkiekkoa, hän haluaisi katsella. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkonäköä ja terveyttä. Kysymyksiä esitettiin muun muassa siitä, oliko vastaaja koskaan rei’ittänyt korviaan, ottanut tatuointia tai noudattanut dieettiä sekä kuinka usein tämä harrasti esimerkiksi kuntosalilla harjoittelua tai joogaa. Lisäksi kysyttiin pukeutumistyylistä, eri palveluiden, kuten psykoterapian, akupunktion tai homeopaattisen hoidon, käytöstä sekä siitä, millaisena vastaaja piti terveyttään. Seuraavaksi kysyttiin ruokailutottumuksiin liittyen sitä, kuinka usein vastaaja käy ulkona syömässä, minkä tyyppisissä ravintoloissa tämä mieluiten ja vähiten mieluiten söi, millaisista ruuista hän piti sekä mitä juomia hän käytti pääaterioillaan. Kodinsisustukseen ja tavaroihin liittyen tiedusteltiin, mitä laitteita, kuten auto, DVD-laite tai espressokeitin, vastaajalla oli sekä paljonko tällä oli esimerkiksi musiikkiäänitteitä, kirjoja ja taide-esineitä. Lisäksi kysyttiin, millainen olisi vastaajan toiveiden mukainen koti, mistä hänen huonekalunsa olivat kotoisin ja minkä tyylisiä ne olivat.

Tämän jälkeen käsiteltiin sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein hän oli yhteydessä läheisiinsä ja tunsiko hän eri ammateissa, kuten sihteerinä, virkamiehenä tai tehdastyöläisenä toimivia henkilöitä sekä mistä hän mahdollisesti tunsi kyseiset henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin osallistumista esimerkiksi poliittisten puolueen, ammattiliiton tai urheiluseuran toimintaan, uskonnon tärkeyttä elämässä, äänestämistä vaaleissa, puoluetta jota vastaajaa äänestäisi sekä sitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoi kuuluvansa. Lopuksi esitettiin vielä mielipideväittämiä esimerkiksi siitä, onko jokainen oman onnensa seppä, onko parasta olla luottamatta kehenkään, tarvitaanko vahvoja ammattiliittoja työoloja puolustamaan sekä ovatko samaa sukupuolta olevien seksuaaliset suhteet hyväksyttäviä.

Taustamuuttujina aineistossa on muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden koko, asuinalueen tyyppi, asunnon koko, koulutus, tulot, ammatti, vanhempien koulutus ja ammatit, puolison koulutus, ammatti ja tulot, työnantajasektori sekä työsuhteen tyyppi. Kysely toteutettiin osana Helsingin yliopiston tutkimusprojektia Kulttuuripääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa. Kysely noudattelee laajaa brittiläistä tutkimushanketta Cultural Capital and Social Exclusion.

Asiasanat

ajankäyttö; elokuvat; harrastukset; järjestötoiminta; kirjallinen kulttuuri; koettu terveys; kulttuuri; kulttuuriharrastukset; kulttuurinen pääoma; kuvataide; liikuntaharrastus; lukeminen; mieltymykset; musiikki; populaarikulttuuri; ruokakulttuuri; sisustus; sosiaaliset verkostot; taide; televisio (joukkoviestimet); vapaa-aika

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut

Tuottajat

• Helsingin yliopisto

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-10-09 – 2007-12-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 - 74-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen valittiin satunnaisotannalla 3000 suomalaista, joista kyselyn palautti 1388. Kysely kerättiin kirjeitse.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

46,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD3820 Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2018

Painokertoimet

Aineistossa on neljä painomuuttujaa, bv1, bv2, bv3 ja bv4. bv1 on analyysipainokerroin, joka korjaa iän ja sukupuolen vinoumaa aineistossa. bv2 on samoja ominaisuuksia korjaava korotuspainokerroin, joka myös korottaa havaintoyksiköiden määrän koko populaation tasolle. Muuttujat bv3 ja bv4 korjaavat iän ja sukupuolen lisäksi myös vinoumaa koulutuksessa, bv3 aineiston tasolla ja bv4 koko populaation tasolla.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Purhonen, Semi (Helsingin yliopisto) & Rahkonen, Keijo (Helsingin yliopisto): Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2953

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Purhonen, Semi (sekä työryhmä: Gronow, Jukka, Heikkilä, Riie, Kahma, Nina, Rahkonen, Keijo & Toikka, Arho) (2014). Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Helsinki: Gaudeamus.

Kahma, Nina (2011). Yhteiskuntaluokka ja maku. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:8.

Purhonen, Semi (2011). Televisio ja kulttuuripääoma: Ohjelmagenrejen ja mieliohjelmien sosiaalinen eriytyminen nyky-Suomessa. Sosiologia 48 (2), 96-116

Purhonen, Semi (2011).Televisionkatselun sosiaalinen eriytyminen ja yhteiskunnalliset seuraukset nyky-Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 76 (6), 599-619.

Kahma, Nina (2010). Keskiluokan valossa: Suomalaisten luokkasamastuminen empiirisessä tarkastelussa. Sosiologia 47 (2), 81-96.

Ojalehto, Elina (2010). Kulttuuritapahtumissa käyminen ja perhe: Perhesuhteet, Bourdieu ja kulttuurisen pääoman välittyminen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Laihiala, Tuomo (2009). Toinen sukupuoli kulttuurin kuluttajana: Miestapainen kulttuurimaku Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma

Purhonen, Semi & Gronow, Jukka & Rahkonen, Keijo (2009). Social differentiation of musical and literary taste patterns in Finland. Research on Finnish Society 2, 39-49.

Kääriälä, Antti (2012). Kulttuurista homologiaa etsimässä: tutkimus makumieltymysten johdonmukaisuudesta ja ristiriitaisuudesta musiikin, kirjallisuuden, ruoan ja television kentillä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Kahma, Nina (2012). Sport and social class: The case of Finland. International Review for the Sociology of Sport 47 (1), 113-130.

Kahma, Nina & Toikka, Arho (2012). Cultural map of Finland 2007: Analysing cultural differences using Multiple Correspondence Analysis. Cultural Trends 21 (2), 113-131.

Purhonen, Semi & Gronow, Jukka & Rahkonen, Keijo (2011). Highbrow culture in Finland: Knowledge, taste and participation. Acta Sociologica 54 (4), 385-402.

Purhonen, Semi & Gronow, Jukka (2014). Polarizing appetites? Stability and change in culinary tastes in Finland, 1995-2007. Food, Culture and Society 17(1), 27-47.

Purhonen, Semi & Gronow, Jukka & Rahkonen, Keijo (2010). Nordic democracy of taste? Cultural omnivorousness in musical and literary taste preferences in Finland. Poetics: Journal of Empirical Research on Culture, the Media and the Arts 38(3), 266-298.

Purhonen, Semi & Wright, David (2013). Methodological issues in national-comparative research on cultural tastes: The case of cultural capital in the UK and Finland. Cultural Sociology 7(2), 257-273.

Wright, David & Purhonen, Semi & Heikkilä, Riie (2013). Comparing "cosmopolitanism": Taste, nation and global culture in Finland and the UK. Comparative Sociology 12(3), 330-360.

Suominen, Seppo (2015). The Intergenerational Transfer Effects on Sport Activity [online]. Athens Journal of Sports, June 2015, 69-84. http://www.athensjournals.gr/sports/2015-2-2-1-Suominen.pdf [cited 18.12.2015]

Järn, Ann-Chanette (2016). Ser du vad där står? Antireklam, visuell läskunnighet och symboliskt ägarskap. Åbo: Åbo Akademi. Konstvetenskap. Pro gradu-avhandling.

Virta, Jyrki (2015). Makujen hierarkia vai kaikkiruokaisuus? Suomalainen kulttuurinkulutuksen malli. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Gronow, Jukka, Heikkilä, Riie & Purhonen, Semi (2016). Legitimacy of taste and "good" taste. Teoksessa Kirsti Jõesalu & Anu Kannike (toim.) Cultural Patterns and Life Stories. Tallinn: Tallinn University Press, 393-427.

Heikkilä, Riie (2016). Suomalainen kulttuuriosallistuminen ja eriarvoisuus: ei-osallistujien jäljillä. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2, 6-19.

Kallunki, Jarmo (2016). Kulttuuripääoman periytyminen Suomessa 2000-luvulla: vanhempien koulutuksen ja korkeakulttuurisen kiinnostuksen yhteys lapsen koulutukseen ja kulttuuriseen harrastuneisuuteen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Kallunki, Jarmo & Purhonen, Semi (2017). Intergenerational transmission of cultural capital in Finland. Research on Finnish Society. Vol. 10 (2017), pp. 101-111.

Purhonen, Semi & Heikkilä, Riie (2017). Food, music and politics: The interweaving of culinary taste patterns, "highbrow" musical taste and conservative attitudes in Finland. Social Science Information 56 (1), 74-97.

Wainikainen, Jaakko (2017). Suomalaisten kansainvälinen kielellinen pääoma: kuka puhuu ja kuinka montaa kieltä? Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Homi, H., Kinnunen, M., & Honkanen, A. (2021). Minä ihailen muusikkoa nimeltä Billie Eilish: Digitalisaation aiheuttamat muutokset 15-29-vuotiaiden musiikin kulutuksessa. Teoksessa M. Salasuo (Toim.), Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 (ss. 159-172). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. ISBN 978-952-372-020-6

Heikkilä Riie & Lindblom Taru (2023) Overlaps and accumulations: The anatomy of cultural non-participation in Finland, 2007 to 2018. Journal of Consumer Culture 23(1): 122-145.

Kallunki Jarmo (2023) Social and cultural mobility: Rising to the middle class and cultural practices in contemporary Finland. European Sociological Review 39(4): 569-585.

Kallunki Jarmo (2023) The International Transmission of Socially Stratified Lifestyles. Tampere University Dissertations 802.

Heikkilä Riie, Leguina Adrian & Purhonen Semi (2022) The stratification of media usage in Finland, 2007-2018: Signs of socio-political polarization? New Media & Society 24(5): 1053-1075.

Lindblom Taru (2022) Growing openness or creeping intolerance? Cultural taste orientations and tolerant social attitudes in Finland, 2007-2018. Poetics 93, Part B, 101663.

Purhonen Semi, Leguina Adrian & Heikkilä Riie (2021) The space of media usage in Finland, 2007 and 2018: The impact of online activities on its structure and its association with sociopolitical divisions. Nordicom Review 42(S3): 111-128.

Sivonen Sara & Purhonen Semi (2021) Politiikka ja kulttuuriosallistuminen: puoluekanta, konservatiivisuus ja korkea- ja populaarikulttuurinen osallistuminen Suomessa. Sosiologia 58(4): 355-380.

Sivonen Sara (2019) Politiikka ja kulttuurin kuluttaminen: puoluekannan ja konservatiivisuuden yhteys kulttuuriosallistumiseen Suomessa vuosina 2007 ja 2018. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906242196