Tekijät

• Purhonen, Semi (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)
• Rahkonen, Keijo (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos)

Asiasanat

ajankäyttö, elokuvat, harrastukset, järjestötoiminta, kirjallinen kulttuuri, koettu terveys, kulttuuri, kulttuuriharrastukset, kulttuurinen pääoma, kuvataide, liikuntaharrastus, lukeminen, mieltymykset, musiikki, populaarikulttuuri, ruokakulttuuri, sisustus, sosiaaliset verkostot, taide, televisio (joukkoviestimet), vapaa-aika

Sisällön kuvaus

Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -aineisto kartoittaa laajasti suomalaisten kulttuuriharrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin erilaisia taustatekijöitä liittyen esimerkiksi asumiseen, tuloihin ja koulutukseen. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan vapaa-ajanviettoa ja kulttuurimieltymyksiä.

Television katsomiseen liittyen kysyttiin ensin, kuinka usein vastaaja katsoi mitäkin kanavia ja kuinka monta tuntia hän katsoi televisiota päivässä. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä erilaisiin väittämiin, kuten avaako vastaaja television ainoastaan halutessaan katsoa tietyn ohjelman tai onko television katsominen hänelle tärkein vapaa-ajanviettotapa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisista televisio-ohjelmista, kuten uutisista tai ajankohtaisohjelmista, komedioista, urheiluohjelmista tai elokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten sekä mistä luetelluista televisiosarjoista, kuten Kotikadusta, Big Brotherista tai Avarasta luonnosta, vastaaja piti eniten. Lopulta kysyttiin kiinnostusta seurata televisiosta televisioituja tapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja, Itsenäisyyspäivän juhlia tai Euroviisuja.

Elokuviin liittyen kysyttiin, minkä tyyppisistä elokuvista, kuten toiminta-, komedia- tai fantasiaelokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta katsoa eri elokuvaohjaajien, kuten Steven Spielbergin, Alfred Hitchcockin tai Aki Kaurismäen elokuvia. Lukemisesta kysyttiin, mitä sanomalehtiä ja aikakaus- ja muita lehtiä vastaaja luki, millaisista kirjoista hän piti, mitä kirjoja vastaaja oli lukenut tai kiinnostunut lukemaan sekä montako kirjaa hän oli vuoden aikana lukenut. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin mieltymystä eri musiikin lajeihin sekä sävellyksiin ja lauluihin. Lisäksi kysyttiin, mitä radiokanavia vastaaja kuunteli. Kuvataidetta koskien kartoitettiin, mistä taiteellisista suuntauksista, kuten maisemamaalauksista ja modernista taiteesta, vastaaja piti eniten sekä mitä mieltä tämä oli eri kuvataiteilijoiden teoksista.

Seuraavaksi tiedusteltiin mielipiteitä yksittäisiin kulttuuria koskeviin väittämiin esimerkiksi siitä, onko yhden henkilön maku yhtä hyvä kuin jonkun toisenkin, voidaanko nykyään pitää mitä tahansa taiteena tai onko verovaroin rahoitettu taide suunnattu tavallisille ihmisille. Tämän jälkeen käsiteltiin kulttuurin ja kielten harrastamista kysymyksin siitä, oliko vastaaja joskus opiskellut säännöllisesti esimerkiksi musiikkia tai valokuvausta, kuuluiko tämä johonkin harrastekerhoon sekä mitkä olivat olleet hänen vanhempiensa kiinnostuksenkohteita hänen ollessa lapsi. Kieliin liittyen kysyttiin vastaajan äidinkieltä sekä muita osaamia kieliä. Myös internetin internetinkäyttötottumuksia kartoitettiin. Vapaa-aikaan ja lomanviettoon liittyen tiedusteltiin osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja suhtautumista erilaisiin lomanviettotapoihin, kuten laivaristeilyihin tai mökkeilyyn.

Seuraavana aihealueena oli urheilu ja liikunta. Vastaajalta kysyttiin, paljonko hän harrastaa liikuntaa ja millaisia liikuntamuotoja. Lisäksi tiedusteltiin, mitä urheilulajeja tai pelejä, kuten yleisurheilua, pesäpalloa tai jääkiekkoa, hän haluaisi katsella. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkonäköä ja terveyttä. Kysymyksiä esitettiin muun muassa siitä, oliko vastaaja koskaan rei’ittänyt korviaan, ottanut tatuointia tai noudattanut dieettiä sekä kuinka usein tämä harrasti esimerkiksi kuntosalilla harjoittelua tai joogaa. Lisäksi kysyttiin pukeutumistyylistä, eri palveluiden, kuten psykoterapian, akupunktion tai homeopaattisen hoidon, käytöstä sekä siitä, millaisena vastaaja piti terveyttään. Seuraavaksi kysyttiin ruokailutottumuksiin liittyen sitä, kuinka usein vastaaja käy ulkona syömässä, minkä tyyppisissä ravintoloissa tämä mieluiten ja vähiten mieluiten söi, millaisista ruuista hän piti sekä mitä juomia hän käytti pääaterioillaan. Kodinsisustukseen ja tavaroihin liittyen tiedusteltiin, mitä laitteita, kuten auto, DVD-laite tai espressokeitin, vastaajalla oli sekä paljonko tällä oli esimerkiksi musiikkiäänitteitä, kirjoja ja taide-esineitä. Lisäksi kysyttiin, millainen olisi vastaajan toiveiden mukainen koti, mistä hänen huonekalunsa olivat kotoisin ja minkä tyylisiä ne olivat.

Tämän jälkeen käsiteltiin sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein hän oli yhteydessä läheisiinsä ja tunsiko hän eri ammateissa, kuten sihteerinä, virkamiehenä tai tehdastyöläisenä toimivia henkilöitä sekä mistä hän mahdollisesti tunsi kyseiset henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin osallistumista esimerkiksi poliittisten puolueen, ammattiliiton tai urheiluseuran toimintaan, uskonnon tärkeyttä elämässä, äänestämistä vaaleissa, puoluetta jota vastaajaa äänestäisi sekä sitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoi kuuluvansa. Lopuksi esitettiin vielä mielipideväittämiä esimerkiksi siitä, onko jokainen oman onnensa seppä, onko parasta olla luottamatta kehenkään, tarvitaanko vahvoja ammattiliittoja työoloja puolustamaan sekä ovatko samaa sukupuolta olevien seksuaaliset suhteet hyväksyttäviä.

Taustamuuttujina aineistossa on muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden koko, asuinalueen tyyppi, asunnon koko, koulutus, tulot, ammatti, vanhempien koulutus ja ammatit, puolison koulutus, ammatti ja tulot, työnantajasektori sekä työsuhteen tyyppi. Kysely toteutettiin osana Helsingin yliopiston tutkimusprojektia Kulttuuripääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa. Kysely noudattelee laajaa brittiläistä tutkimushanketta Cultural Capital and Social Exclusion.