Tekijät

• Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus

Asiasanat

henkilöstöjohtaminen, innovaatiot, julkinen sektori, kasvuyritykset, kehittäminen, laadunhallinta, organisaatiot, työelämä, työhyvinvointi, työnantajat, työvoima, ulkoistaminen, yksityinen sektori, yritystoiminta

Sisällön kuvaus

Työelämän käytännöt 2012 -tutkimus on kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on koota kattavaa tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnasta. MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n rahoituksella kehitetty ja testattu väline työn ja organisaatioiden muutoksia sekä näiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kuvaavan monipuolisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottamiseksi eri EU-maissa. MEADOW:n erityispiirre on, että lähtökohtana on koota samoista organisaatioista sekä työnantajilta että työntekijöiltä monipuolisia tietoja, jotka voidaan yhdistää toisiinsa. Myös muissa Pohjoismaissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, on hyödynnetty MEADOW-konseptia. Suomessa kerättyyn kyselyyn on liitetty kansallisia kysymyksiä (lisätietoa lomakkeiden välisistä eroista väliraportissa, kts. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit koodikirjasta). Työnantajien (FSD2955) ja työntekijöiden (FSD2954) aineistot ovat yhdistettävissä yritystiedon (kohdenro-muuttujan) avulla. Tämä aineisto sisältää työnantajille suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyssä teemoina olivat yrityksen toiminta, työvoima, työn organisointi, laadun seuranta, informaatioteknologian käyttö, yhteistyö ja ulkoistaminen, henkilöstöjohtaminen sekä strategiset tavoitteet.

Alussa keskityttiin organisaation toimintaan esittämällä kysymyksiä yrityksen roolista Suomessa ja ulkomailla, palvelujen, sekä julkisten että yksityisten, tuottamisesta sekä erilaisista sisaryrityksistä. Työvoimaan liittyvissä kysymyksissä keskityttiin työntekijöiden työsopimuksiin, vuokratyövoiman käyttämiseen, työntekijämäärän muutokseen sekä sairauspoissaoloihin. Työsopimuksiin liittyen vastaajilta kysyttiin muun muassa sitä, monellako organisaation työntekijällä on määräaikainen työsopimus ja monellako on osa-aikainen työsopimus.

Seuraavaksi kysyttiin työn organisoinnista. Vastaajilta kysyttiin onko organisaatiossa jaettu toimintoja eri yksiköihin, toimipaikkoihin tai osastoihin, kuten myynti-alueisiin. Lisäksi kysyttiin, onko organisaatiossa työryhmiä tai tiimejä, jotka esimerkiksi kehittävät organisaation toimintaa tai palveluilta. Näihin tiimeihin liittyen vastaajilta kysyttiin tarkempia osallistuja määriä sekä tiimien osallistumisesta toiminnan kehittämiseen yhteistyössä ylemmän johdon kanssa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi työntekijöiden mahdollisuuksista liukuvaan työaikaan ja etätyön tekemiseen. Laadun seurantaan liittyvissä kysymyksissä vastaajilta tiedusteltiin käytössä olevia laatujärjestelmiä sekä asiakastyytyväisyyden seuraamista. Informaatioteknologian käyttöä tarkasteltiin kysymällä erilaisten internetpalvelujen tarjoamisesta ja sosiaalisen median hyödyntämisestä organisaation toiminnassa. Hyödyntämistavoista kysyttiin tarkemmin, esimerkiksi käytetäänkö sosiaalista mediaa markkinoinnissa, ulkoisessa viestinnässä, rekrytoinnissa tai tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Yhteistyöhön ja ulkoistamiseen liittyvät kysymykset käsittelivät yhteistyötä muiden organisaatioiden ja yritysten kanssa esimerkiksi hankinnassa tai myynnissä, tehdyn yhteistyön ajallista jatkuvuutta, ulkoistamista sekä ulkoistamisen tarkempia ajankohtia eri toimintojen osalta. Henkilöstöjohtamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin rekrytoinnista, työntekijöiden kouluttamisesta, eri työntekijä- ja johdon tasojen yhteisistä kokouksista sekä työhyvinvoinnin toteutumisesta ja toteuttamisesta organisaation toiminnassa. Lopuksi vastaajille esitettiin kysymyksiä strategisiin tavoitteisiin liittyen. Kysymyksissä käsiteltiin esimerkiksi yrityksen liikevaihtoa sekä toiminnan muuttamista esimerkiksi kasvaneen kilpailun, määrärahojen leikkausten, uuden teknologian käyttöönoton tai ympäristösäännösten takia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa toimintaa suhteessa kilpailijoihin ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Vastaajilta kysyttiin myös ulkopuolisten konsulttien käyttämisestä strategisten kehittämistavoitteiden, kuten tuotantoprosessien, markkinoinnin tai työorganisaation, määrittelemisessä.