Aineiston nimi

Opiskelijatutkimus 2014

Aineistonumero

FSD2978

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2978
https://doi.org/10.60686/t-fsd2978

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Tilastokeskus
• Eurostudent-konsortio

Muut tekijät

• Potila, Anna-Kaarina (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
• Virtanen, Vesa (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
• Ahti-Miettinen, Outi (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Sisällön kuvaus

Opiskelijatutkimus käsittelee suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus liittyy noin 30 maan yhteiseurooppalaiseen Eurostudent V-tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimus käsittelee korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja, opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä, sekä antaa tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi kartoitetaan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin hakeutumiselle.

Aluksi kysyttiin opiskelun aktiivisuudesta, opinto-oikeuksien määristä, suoritettavasta tutkinnosta, opintojen pää- tai sivutoimisuudesta sekä etäopiskelusta. Seuraavaksi tiedusteltiin mahdollisista jatko-opinnoista, tyytyväisyydestä erilaisiin opintoihin liittyviin asioihin sekä pyydettiin arviota opintojen kestosta valmistumisvaiheessa. Kysyttiin myös, mitä vastaajat aikovat tehdä ensimmäisen vuoden aikana valmistumisestaan sekä pyydettiin arviota sijoittumisesta työmarkkinoille ja palkan määrästä. Seuraavat kysymykset käsittelivät asumisjärjestelyitä, liikkumista ja välimatkaa asunnon ja opiskelupaikan välillä. Kysyttiin myös tuloista ja menoista sekä niiden jakautumisesta. Tämän jälkeen käsiteltiin vielä ajankäyttöä. Kysyttiin mm. työssäkäynnistä lukukausien aikana sekä ajankäytön jakautumisesta opintojen ja työn välillä. Lopuksi kysyttiin osallistumisesta opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun.

Taustamuuttujina olivat mm. ikä luokiteltuna, sukupuoli, vastaajan sekä vastaajan äidin ja isän syntymämaat luokiteltuna, kielitaito, lasten lukumäärä ja syntymävuodet sekä äidin ja isän koulutustaso.

Asiasanat

ajankäyttö; ammattikorkeakoulut; ansiotyö; asuminen; elinkustannukset; etäopiskelu; korkeakouluopiskelu; korkeakoulut; kulkutavat; opintotuki; opiskelu ulkomailla; rahoitus; työllistyminen; yliopistot

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Opiskelijatutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Ajallinen kattavuus

2012-09 – 2013-05

Aineistonkeruun ajankohta

2013-03-25 – 2013-05-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

ISCED 2011 luokkiin 5, 6 ja 7 kuuluvat korkeakoulututkintoon tähtäävät suomalaiset ja ulkomaiset opiskelijat sekä aikuisopiskelijat suomalaisissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa lukuvuonna 2012-2013

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: suhteuttamaton ositettu otanta

Otoksen muodostamiseksi käytettiin sekä oppilaitosten rekistereitä sähköpostiosoitteiden saamiseksi että Tilastokeskuksen opiskelijatietoja (rekisteriä). Oppilaitokset toimittivat kaikkien 20.9.2012 läsnä olevien opiskelijoiden yhteystiedot Tilastokeskukseen, jossa aineistot yhdistettiin rekisteritietoihin.

Käytössä oli totaaliaineisto, jossa olivat mukana tiedot oppilaitoksien läsnä olevista opiskelijoista, oppilaitostilaston rekisteritiedot ja VTJ-järjestelmän osoitetiedot. Otos jaettiin viiteen ositteeseen: suomalaiset yliopisto-opiskelijat, ulkomaalaiset yliopisto-opiskelijat, jatko-opiskelijat, suomalaiset ammattikorkeakouluopiskelijat ja ulkomaalaiset ammattikorkeakouluopiskelijat. Jotta myös ulkomaalaisista opiskelijoista ja jatko-opiskelijoista saatiin luotettavaa tietoa, näistä ryhmistä poimittiin suhteessa suurempi otos. Ryväspoimintaa ei käytetty.

Oppilaitosten toimittamien opiskelijamäärien ISCED 2011 5-8 tason opiskelijoiden kokonaismäärä oli lopulta yli 245 000 opiskelijaa. Otokseen poimittiin 19 809 opiskelijaa, joista 4 741 oli suomalaisia yliopisto-opiskelijoita, 3 909 ulkomaalaisia perustutkintoa suorittavia yliopisto-opiskelijoita, 4 110 suomalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita ja 3 625 ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita. Lisäksi poimittiin 3 425 jatkokoulutusopiskelijaa, jotka eivät kuitenkaan ole Eurostudent ohjeiden mukaisesti kansainvälisessä aineistossa mukana. Jotta myös ulkomaalaisista opiskelijoista ja jatko-opiskelijoista saatiin luotettavaa tietoa, näistä ryhmistä poimittiin suhteessa suurempi otos. Painotus korjaa tulokset vastaamaan perusjoukkoa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

33

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

243 muuttujaa ja 3620 havaintoa.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistossa eivät ole mukana jatko-opintoja koskevat kysymykset 7.1 - 7.6, eikä muuttuja 1.4a (Valitse seuraavista ammattikorkeakoulu, jossa opiskelet:/Valitse seuraavista yliopisto, jossa opiskelet). Paikkakuntatietoja on karkeistettu muuttujien bv1, bv2 ja K2_2 kohdilla. Aineistosta on lisäksi poistettu tiedot, missä opiskelija on suorittanut opintoja ulkomailla ja kaikki avovastaukset pl. kysymystä 4_7 (suunniteltu harjoittelu- tai vaihtokohde ulkomailla).

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, Otospaino (paino1) ja Analyysipaino (paino2). Painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painot laskettiin viidelle ositteelle erikseen. Lähtöpainoina kalibroinnissa käytettiin ositteittain kehikkoperusjoukon kokoa jaettuna vastausten määrällä. Kalibroinnin reunajakaumina käytettiin kehikkoperusjoukon frekvenssejä yhdeksästä ikäluokasta, koulutusaloilta sekä kunkin oppilaitoksen oppilaiden sukupuolijakaumien osalta. Koska vastanneille oli saatavilla vastaavat muuttujat, pystyttiin painojen kalibrointi toteuttamaan Ranskan tilastoviraston kehittämällä SAS-ympäristössä toimivalla CALMAR-ohjelmalla. Muutaman luokan osalta oli laskennan kannalta järkevää tehdä luokkayhdistelyjä. Tutkimustulokset on painotettu (oppilaitos, koulutusala, sukupuoli ja ikä) vastaamaan perustutkintoa suorittavia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita. Sellaisissa opiskelijaryhmissä painokertoimet kasvavat, joissa kato oli keskimääräistä suurempi. Ulkomaalaisia opiskelijoita poimittiin suhteessa enemmän, joten heidän painokertoimensa ovat pienempiä. Suomalaisilla opiskelijoilla painokerroin on aineistossa keskimäärin 85, eli yksi vastaaja edustaa tätä määrää opiskelijoita. Painokertoimet vaihtelevat välillä 11 ja 256. Ulkomaalaisille opiskelijoille keskimääräinen painokerroin on 18 ja vaihtelu välillä 2 ja 75.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus & Eurostudent-konsortio: Opiskelijatutkimus 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2021-02-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2978

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Opiskelijatutkimus 2014. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10 [verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/Opiskelijatutkimus_2014.html?lang=fi [viitattu 20.2.2015].

Eurostudent V. Technical Manual for the Execution of the Eurostudent Survey in National Settings [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.eurostudent.eu/download_files/documents/Handbook_final_draft_070213.pdf [viitattu 20.2.2015]

Julkaisut aineistosta

Opiskelijatutkimus 2014. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10.

Värtinen, Veera & Moisio, Johanna & Piiroinen, Kaisu (2015). Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien valossa [verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:22. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/eurostudent.html [viitattu 11.11.2015].

Turunen, Nita (2016). Opiskelijaperheiden taloudellinen hyvinvointi ja taloudellisten resurssien riittävyys. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiaalityön kandidaatintutkielma.

Eurostudent V. Technical Manual for the Execution of the Eurostudent Survey in National Settings (2013) [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.eurostudent.eu/download_files/documents/Handbook_final_draft_070213.pdf [viitattu 20.2.2015]

Scherz, Kerstin (2018). Equality during higher education participation. A comparative analysis of Finland and Ireland with a focus on non-traditional students. Master's thesis in Social and Political Science, University of Edinburgh.

Loisti, Sofia (2020). Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opetuksesta, työllistymisestä ja tulevaisuudesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Aikuiskasvatustieteen kandidaatintutkielma.

Lagerroos, Anna (2021) TYYTYVÄISYYS OPINTO-OHJAUKSEEN: Vanhempien koulutustaustan tuoman kulttuuripääoman yhteys yliopisto-opiskelijoiden opinto-ohjaustyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243099.

Ollikainen, Mirva-Roosa (2024). Ulkomailla suoritetun muun opiskelun kuin korkeakouluopiskelun yhteys kansainväliseen liikkuvuuteen korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Kasvatustieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105652