FSD2998 ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
Related files
Study title
ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto
Dataset ID Number
FSD2998
Persistent identifiers
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998https://doi.org/10.60686/t-fsd2998
Data Type
Quantitative
Authors
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
Other Identification/Acknowledgements
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Abstract
Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia.
Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä.
Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin.
Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
Keywords
asenteet; demokratia; julkinen hallinto; järjestötoiminta; kansalaistoiminta; kansalaisyhteiskunta; kokoontumiset; korruptio; oikeudet; osallistuminen; tapaamiset; vaikuttaminen; yhteiskunta
Topic Classification
- Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
- Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDA Topic Classification)
Series
ISSP (International Social Survey Programme)Distributor
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Access
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Data Collector
- Tilastokeskus
Data Producers
- Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Time Period Covered
2014
Collection Dates
2014-09-17 – 2014-12-19
Nation
Suomi
Geographical Coverage
Suomi
Analysis/Observation Unit Type
Henkilö
Universe
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Time Method
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Sampling Procedure
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 3500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1505. Kato: yhteensä 1995, joista kieltäytyneitä 2, osoite tuntematon 8, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 3, tyhjänä palautettuja lomakkeita 10 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1971.
Collection Mode
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Research Instrument
Strukturoitu lomake
Response Rate
43,0
Data File Language
Downloaded data package may contain different language versions of the same files.
The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.
FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.
Data Version
1.1
Related Datasets
FSD2039 ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto
Completeness of Data and Restrictions
Aineistoon sisältyy lisäotos, jonka avulla pyritään vertailemaan eri vastausinstrumenttien vaikutusta vastausprosenttiin. Aineiston kokonaisotos oli 3.500 henkilöä. Pääotoksen koko oli 2.500 henkilöä, joille tarjottiin mahdollisuus vastata Internet-kyselyyn tai, jos tähän ei ollut mahdollisuutta, paperilomakkeella. Lisäotoksen koko oli 1.000 henkilöä. Lisäotokseen kuuluneille tarjottiin mahdollisuus vastata vain paperilomakkeella.
Weighting
Aineistossa on kuusi painomuuttujaa. Otospainot (korotuspainot) ja analyysipainot erikseen koko aineistolle (N = 3.500), pääotokselle (N = 2.500) ja lisäotokselle (N = 1.000). Kaikki painomuuttujat on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) kuntaryhmä (kaupunkimaiset kunnat - taajaan asutut kunnat - maaseutumaiset kunnat), 3) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74) ja 4) maakunnat siten, että pääkaupunkiseutua käsiteltiin omana luokkanaan ja Varsinais-Suomeen yhdistettiin myös Ahvenanmaa. Lisäotoksen painomuuttujaan alueluokitus on karkeistettu seuraavasti: 1 = pääkaupunkiseutu, 2 = muu Uusimaa, 3 = Etelä-Suomi, 4 = Länsi-Suomi, 5 = Pohjois- ja Itä-Suomi. Otospainot (korotuspainot) ulottavat tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Analyysipainoilla ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Citation Requirement
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Bibliographical Citation
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2015-04-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998
Deposit Requirement
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Disclaimer
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Other Material
See downloadable files at the top of the page.
Related Publications
Dalton Russell J., 2017, The Participation Gap. Social Status and Political Inequality. Oxford University Press, Oxford.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Wennerhag, Magnus. 2017. Patterns of Protest are Changing. Sociologisk Forskning 54(4): 347-351.
Chang, Wen-Chun. 2017. Media Use and Satisfaction with Democracy: Testing the Role of Political Interest. Social Indicators Research Online first: 1-18.
Mayne, Quinton and Geisel, Brigitte 2018. Don't Good Democracies Need 'Good' Citizens? Citizen Dispositions and the Study of Democratic Quality. Politics and Governance 6(1): 14.
Agerberg, Mattias. 2018. 'The Curse of Knowledge? Education, Corruption, and Politics.' Political Behavior 41, 369-399.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.