FSD2998 ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto
Aineistonumero
FSD2998
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998https://doi.org/10.60686/t-fsd2998
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
Muut tekijät
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia.
Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä.
Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin.
Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
Asiasanat
asenteet; demokratia; julkinen hallinto; järjestötoiminta; kansalaistoiminta; kansalaisyhteiskunta; kokoontumiset; korruptio; oikeudet; osallistuminen; tapaamiset; vaikuttaminen; yhteiskunta
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
ISSP (International Social Survey Programme)Jakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Tuottajat
- Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ajallinen kattavuus
2014
Aineistonkeruun ajankohta
2014-09-17 – 2014-12-19
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 3500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1505. Kato: yhteensä 1995, joista kieltäytyneitä 2, osoite tuntematon 8, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 3, tyhjänä palautettuja lomakkeita 10 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1971.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
43,0
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.1
Katso myös
FSD2039 ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineistoon sisältyy lisäotos, jonka avulla pyritään vertailemaan eri vastausinstrumenttien vaikutusta vastausprosenttiin. Aineiston kokonaisotos oli 3.500 henkilöä. Pääotoksen koko oli 2.500 henkilöä, joille tarjottiin mahdollisuus vastata Internet-kyselyyn tai, jos tähän ei ollut mahdollisuutta, paperilomakkeella. Lisäotoksen koko oli 1.000 henkilöä. Lisäotokseen kuuluneille tarjottiin mahdollisuus vastata vain paperilomakkeella.
Painokertoimet
Aineistossa on kuusi painomuuttujaa. Otospainot (korotuspainot) ja analyysipainot erikseen koko aineistolle (N = 3.500), pääotokselle (N = 2.500) ja lisäotokselle (N = 1.000). Kaikki painomuuttujat on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) kuntaryhmä (kaupunkimaiset kunnat - taajaan asutut kunnat - maaseutumaiset kunnat), 3) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74) ja 4) maakunnat siten, että pääkaupunkiseutua käsiteltiin omana luokkanaan ja Varsinais-Suomeen yhdistettiin myös Ahvenanmaa. Lisäotoksen painomuuttujaan alueluokitus on karkeistettu seuraavasti: 1 = pääkaupunkiseutu, 2 = muu Uusimaa, 3 = Etelä-Suomi, 4 = Länsi-Suomi, 5 = Pohjois- ja Itä-Suomi. Otospainot (korotuspainot) ulottavat tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Analyysipainoilla ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2015-04-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Julkaisut aineistosta
Dalton Russell J., 2017, The Participation Gap. Social Status and Political Inequality. Oxford University Press, Oxford.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Wennerhag, Magnus. 2017. Patterns of Protest are Changing. Sociologisk Forskning 54(4): 347-351.
Chang, Wen-Chun. 2017. Media Use and Satisfaction with Democracy: Testing the Role of Political Interest. Social Indicators Research Online first: 1-18.
Mayne, Quinton and Geisel, Brigitte 2018. Don't Good Democracies Need 'Good' Citizens? Citizen Dispositions and the Study of Democratic Quality. Politics and Governance 6(1): 14.
Agerberg, Mattias. 2018. 'The Curse of Knowledge? Education, Corruption, and Politics.' Political Behavior 41, 369-399.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.