Aineiston nimi

Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana

Aineistonumero

FSD3005

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3005
https://doi.org/10.60686/t-fsd3005

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Lainiala, Lassi (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja toiveita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, lastenhankintaa, lastenhoitoa, vanhemmuutta, sukupuolirooleja, toimeentuloa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aineistokeruuta rahoittivat Alli Paasikiven säätiö (80 %) ja Suomen kotien kukkasrahasto (20 %). Samoja kysymyksiä on esitetty esimerkiksi vuoden 2010 perhebarometrissä (FSD2793).

Suhtautumista perhepoliittisiin etuuksiin selvitettiin kysymyksillä lapsilisästä ja perhevapaista. Tiedusteltiin muiden muassa mielipiteitä vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä kotihoidontuen määrästä, Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia lapsiperheitä koskevia toimenpiteitä kuten joustavaa työaikaa, tuloveroalennusta, vanhempainpäivärahan korotusta ja isyysvapaiden pidentämistä.

Vastaajan elämäntilannetta kartoitettiin kysymyksillä parisuhteesta, puolisosta, lasten lukumäärästä ja iästä. Vastaajilta, joiden taloudessa asuu alaikäisiä lapsia kysyttiin perheen hoitovapaiden käytöstä sekä tiedusteltiin, ovatko he joutuneet viime aikoina tinkimään esimerkiksi harrastus- ja vaatemenoista.

Lapsenhankintaan liittyen tiedusteltiin vastaajien ihanteellista lapsilukua ja aikeita hankkia (lisää) lapsia. Vastaajilta, jotka eivät suunnittele lastenhankintaa kysyttiin syitä. Vaihtoehtoina olivat mm. haluttomuus hankkia lapsia, oma tai puolison terveys ja ikä sekä työ- ja taloudellisen tilanteen epävarmuus. Edelleen kysyttiin vaikuttaisiko lastenhankintasuunnitelmiin, jos lapsiperheiden etuja ja palveluja parannettaisiin.

Perheen rooleihin liittyen kysyttiin esimerkiksi perheen toimeentuloon ja lasten kasvatukseen liittyvistä vastuista ja perhevapaiden jakamisesta. Lisäksi vastaajat erittelivät, miksi yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lainkaan lapsia. Lueteltuja syitä olivat mm. työttömyys ja taloudellinen epävarmuus, työelämän kovat vaatimukset ja se, että sopivaa puolisoa on vaikea löytää.

Lopuksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista kuten hoitovapaan jakamisesta tasapuolisesti vanhempien kesken ja hoitovapaan lyhentämisestä korkeintaan lapsen toiseen ikävuoteen asti. Vastaajat arvioivat myös, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lapsiluku, puoluekanta, omat ja kotitalouden tulot, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, äidinkieli ja näkemys omasta yhteiskuntaluokasta.

Asiasanat

lapset (perheenjäsenet); lapsilisät; lastenhankinta; perhe-elämä; perheet; perhepolitiikka; perhevapaat; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; toimeentulo; työ; vanhemmuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Perhebarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup Oy

Tuottajat

• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2013 – 2014

Aineistonkeruun ajankohta

2013-11-15 – 2013-12-04

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

20-55-vuotiaat suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Vastaajat kuuluivat TNS Gallupin vastaajapaneeliin, josta pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmää vastaava otos. 5036 henkilöä tavoiteltiin, joista 2619 vastasi kyselyyn. Vastausprosenttia pienensi nuorten miesten heikko vastausaktiivisuus (29 %).

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

52

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2793 Perhebarometri 2010: perhepolitiikka

Painokertoimet

Aineisto sisältää wtvl-painomuuttujan, joka korjaa aineiston ikä- ja sukupuolijakaumaa väestoä vastaavaksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Lainiala, Lassi (Väestöliitto) & Miettinen, Anneli (Väestöliitto) & Rotkirch, Anna (Väestöliitto): Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-21). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3005

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Julkaisut aineistosta

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Varjamo, Viivi (2016). Suomalaisten suhtautuminen lasten kotihoidon tukeen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma.

Salmela, Riikka (2020) Tulisiko isyysvapaata pidentää? Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten asennoitumisesta isyysvapaan kehittämiseen. Kandidaatintutkielma, Tampereen ylipisto.

Niemimaa, Karoliina (2020). Vanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden kandidaatintutkinto.URN:NBN:fi:tuni-201912036515

Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048

Laamanen, Viivi (2024). Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men. Master's Thesis in Psychology. Helsinki: University of Helsinki.