Aineiston nimi

Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näköalat erilaisissa maaseutu- ja kaupunkikunnissa 2001

Aineistonumero

FSD3039

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3039
https://doi.org/10.60686/t-fsd3039

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Airio, Ilpo (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)
• Heikkilä, Matti (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)
• Kainulainen, Sakari (Diakonia-ammattikorkeakoulu)
• Rintala, Taina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin Suomen sisäiset alueelliset kehityserot vaikuttavat ihmisten aineelliseen toimeentuloon ja muuhun hyvinvointiin. Tutkimus on jatkoa vuonna 2000 aloitetulle hankkeelle Kahtia jakautuva Suomi? - tutkimus hyvinvoinnin alueellisesta erilaistumisesta.

Vastaajalta kysyttiin ensin asuntoon ja asuinympäristöön liittyviä asioita, kuten asunnon omistussuhdetta ja asuinalueen viihtyvyyttä. Toiseksi tiedusteltiin työelämään liittyviä seikkoja, kuten työmarkkina-asemaa, sosiaalista asemaa ja puolison työmarkkina-asemaa. Vastaajan taloudellista toimeentuloa selvitettiin muun muassa kysymällä ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen määrää kuukaudessa sekä toimeentulotuen saantia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaajan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa selvitettiin joidenkin kysymysten avulla. Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajalla ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti ja millaiset suhteet hänellä on perheenjäseniinsä sekä miten yksinäiseksi hän tuntee itsensä. Luottamusta ihmisiin yleensä tutkittiin muutamin väittämin. Lisäksi kysyttiin, minkä verran jotkin erikseen luetellut asiat (esimerkiksi taloudellinen ahdinko, väkivalta perheessä ja asuinympäristön levottomuus) vaikuttavat kotitalouden elämään. Seuraavaksi kysyttiin harrastuksista. Sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia asuinalueella selvitettiin myös. Edelleen tutkittiin vastaajan omaa kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten äänestämistä edellisissä vaaleissa ja käsitystä poliitikkojen toiminnasta. Vastaajien muuttohistoriaa selvitettiin myös muutamilla kysymyksillä. Vielä kysyttiin käsityksiä asuinkunnan palveluiden saatavuudesta ja tyytyväisyyttä liikenneyhteyksiin. Muuttohalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin seuraavaksi. Lisäksi pyydettiin arviota nykyisen asuinseudun tarjoamista elämän mahdollisuuksista, vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja asuinseudun, kotitalouden toimeentulon sekä tämänhetkisen elämäntilanteen kehityksen suunnasta tulevaisuudessa. Lopuksi selvitettiin asenneväittämien avulla vastaajan tyytyväisyyttä elämäänsä.

Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, peruskoulutusm ammatillinen koulutus, maakunta ja kuntaryhmä. Lisäksi aineistossa on kotitalouden rakennetta koskevia muuttujia. Kuntaryhmämuuttuja perustuu kaupungin- ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän 1.10.1999 hyväksymään viisiportaiseen kuntajakoon. Jaon perustana on hallinnollinen kunta-käsite, jonka lisäksi on käytetty elinkeino- ja väestörakennetta koskevia tekijöitä sekä Tilastokeskuksen valmistelemaa työssäkäyntialuejakoa. Maaseutualueiden määrittelyssä on hyödynnetty myös Suomen Aluetutkimus FARin maaseutuluokittelua. Viisiportaisessa kuntajaossa kunnat jakaantuvat seuraavasti: kaupunkiseudun keskuksia 40, kaupunkimaisia kuntia 14, kaupunkien läheistä maaseutua 160, ydinmaaseutua 145 ja harvaan asuttua maaseutua 93.

Asiasanat

alueelliset erot; ansiotaso; asuminen; harrastukset; hyvinvointi; ihmissuhteet; järjestöt; kaupungit; luottamus; maaseutu; muutto; naapuruus; ongelmat; onnellisuus; palvelut; perheenjäsenet; perheet; terveydentila; toimeentulo; turvattomuus; tyytyväisyys; työllisyys; työttömyys; vaikuttaminen; viihtyvyys; yksinäisyys; ystävyys; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Airio, Ilpo (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)
• Rintala, Taina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hyvinvoinnin tutkimusryhmä)

Ajallinen kattavuus

2001

Aineistonkeruun ajankohta

2001-06-15 – 2001-09-21

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Kontiolahti, Nurmijärvi, Oulunsalo, Parainen, Ylöjärvi, Hartola, Joutsa, Pihtipudas, Rääkkylä, Ristijärvi, Salla

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perusjoukko/otos

tutkimuskuntien 18-70-vuotias kotona asuva väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Tutkimuskuntien valinta: 16 tutkimuskuntaa valittiin Kahtiajakautuva Suomi? -tutkimushankkeen ensimmäisen osan tulosten perusteella. Materiaalisen elintason ja psykososiaalisten ongelmien perusteella muodostui kolmenlaisia kuntia. Ensimmäisen hyvinvointityypin muodostivat kaupunkikunnat, jotka kykenivät kasaamaan materiaalista elintasoa selvästi muita kuntatyyppejä enemmän. Kaupungeissa esiintyi myös psykososiaalisia ongelmia selvästi muita kuntia enemmän. Toinen hyvinvointityyppi muodostui harvaan asutusta maaseudusta. Siellä psykososiaaliset ongelmat olivat lisääntyneet samanaikaisesti, kun materiaalisen elintason kasvu oli heikompaa kuin muissa kuntatyypeissä. Kolmas hyvinvointityyppi muodostui kaupungin läheisestä maaseudusta. Näissä kunnissa yhdistyivät kohtuullinen elintaso ja psykososiaalisten ongelmien vähäisyys. Jokaisesta kuntaryhmästä valittiin kuntia, jotka sijoittuivat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Kaupunkiseudun keskuskunniksi valittiin viisi (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku), kaupungin läheisen maaseudun kunniksi viisi (Kontiolahti, Nurmijärvi, Oulunsalo, Parainen, Ylöjärvi) ja harvaan asutun maaseudun kunniksi kuusi kuntaa (Hartola, Joutsa, Pihtipudas, Rääkkylä, Ristijärvi, Salla).

Tutkimushenkilöiden valinta: otoskoko 5000 henkilöä (Helsingistä 500, kustakin muusta kunnasta 300). Tutkimuksessa tehtiin ensimmäisen kierroksen jälkeen kaksi muistutuskierrosta heinä-elokuun vaihteessa ja elokuun viimeisellä viikolla. Lomakkeita palautui 3134. Posti palautti 49 kyselylomaketta tiedolla osoite tuntematon, ei noudettu tai ei tavoitettu. Kyselylomakkeita, jotka palautettiin kommenteilla en halua vastata, vastaaja ei kykene vastaamaan tai vastaaja on kuollut, oli kaikista palautetuista lomakkeista 62 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä kyselylomakkeita oli viisi. Täytettyjä ja hyväksyttyjä lomakkeita palautui 3018.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

61,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä avokysymysten eikä kysymyksen k27_4 vastauksia. Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja ja siihen on lisätty maakuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Airio, Ilpo (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)) & Heikkilä, Matti (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)) & Kainulainen, Sakari (Diakonia-ammattikorkeakoulu) & Rintala, Taina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näköalat erilaisissa maaseutu- ja kaupunkikunnissa 2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-06-25). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3039

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Maakuntaluokitus: Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2001. Helsinki: Tilastokeskus.

Julkaisut aineistosta

Heikkilä, Matti & Rintala, Taina & Airio, Ilpo & Kainulainen, Sakari (2002). Hyvinvointi ja tulevaisuus maalla ja kaupungissa. Helsinki: Stakes. Tutkimuksia 126. Saarijärvi: Gummerus.

Rintala, Taina & Karvonen, Sakari (2003). Koetun huono-osaisuuden kasautuminen erilaisissa kuntatyypeissä. Yhteiskuntapolitiikka 68:5, 454-464. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209116943

Rintala, Taina & Heikkilä, Matti (2002). Eriytyykö elämänlaatu alueellisesti? Teoksessa: Suomalaisten hyvinvointi 2002 (toim. Heikkilä, Matti & ja Kautto, Mikko), 336-351. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.