Tekijät

• Gregow, Hilppa (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Haavisto, Riina (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Harjanne, Atte (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Luhtala, Sanna (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Mäkelä, Antti (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Tuomenvirta, Heikki (Ilmatieteen laitos. Ilmastokeskus)
• Halonen, Mikko (Gaia Consulting Oy)
• Raivio, Tuomas (Gaia Consulting Oy)
• Hildén, Mikael (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
• Jakkila, Juho (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
• Parjanne, Antti (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
• Peltonen-Sainio, Pirjo (Luonnonvarakeskus (Luke))
• Kollanus, Virpi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Lanki, Timo (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Miettinen, Ilkka (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Haanpää, Simo (Helsingin yliopisto)
• Juhola, Sirkku (Helsingin yliopisto)
• Jurgilevich, Alexandra (Helsingin yliopisto)
• Räsänen, Aleksi (Helsingin yliopisto)

Asiasanat

ilmasto, ilmastonmuutokset, organisaatiot, riskienhallinta, riskit, sää, sääilmiöt, toiminta, ääri-ilmiöt

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsittelee sään ja ilmaston vaikutuksia suomalaisten organisaatioiden toimintaan ja riskienhallintaan, sää- ja ilmastotiedon lähteitä ja niiden koettua hyödyllisyyttä riskien hallinnan kannalta, sekä sää- ja ilmastoriskien ennakoinnin ja varautumisen kehittämistä.

Aluksi pyrittiin selvittämään sään ja ilmaston vaikutuksia organisaatioiden toimintaan sekä sää- ja ilmastoriskien hallinnan laatua ja ajureita organisaatioissa. Näitä kartoitettiin esittämällä väittämiä sää- ja ilmastoilmiöiden merkittävyydestä organisaation toiminnan kannalta, kysymällä ilmastonmuutoksen myönteisistä vaikutuksista organisaatiolle sekä kartoittamalla, mitkä ovat organisaation kannalta merkittävimpiä haitallisia sääilmiöitä.

Seuraavaksi vastaajille lueteltiin erilaisia sää- ja ilmastotietojen lähteitä ja kysyttiin, kuinka usein niitä käytettiin ja kuinka hyödyllisiksi käyttäjät ne kokivat. Kysyttiin myös kerätäänkö organisaatiossa tietoa poikkeuksellisten sääolojen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista organisaatiossa ja onko tämä tieto ulkopuolisille saatavissa.

Lopuksi kysymykset käsittelivät ennakoinnin ja varautumisen kehittämistä. Vastaajille lueteltiin rajoittavia tekijöitä, jotka saattavat vaikeuttaa sää-ja ilmastoriskien hallintaa ja pyydettiin arviota niiden merkittävyydestä organisaation kannalta. Lisäksi lueteltiin erilaisia tapoja edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja kysyttiin, miten merkittäviä ne ovat organisaation kannalta.

Taustamuuttujina olivat organisaation tyyppi, toimiala, koko ja pääasiallinen toiminta-alue sekä vastaajan asema organisaatiossa, ensisijainen vastuualue tai toimenkuva ja työkokemus vuosina nykyisellä alalla.