Aineiston nimi

Työolobarometri 2015

Aineistonumero

FSD3131

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131
https://doi.org/10.60686/t-fsd3131

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2015 työolobarometri käsitteli muun muassa töiden organisointia, vaikutusmahdollisuuksia, työssä oppimista, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuoden 2015 kyselyyn lisättiin lisäksi kysymyksiä työntekijän omista tuntemuksista työhön liittyen. Kyselylomakkeesta myös poistettiin useita terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi nykyisen työpaikan henkilöstön määrään ja siihen, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttivatko mahdolliset muutokset omiin työtehtäviin. Vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä toimista työpaikalla. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko työpaikalla panostettu työturvallisuuteen, työntekijöiden terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi työntekijän etnisyyteen, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin ammattiliittoon, työttömyyskassaan tai vastaavaan kuulumisesta.

Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, ovatko koulutukset auttaneet suoriutumaan paremmin työtehtävistä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan sosiaalisen median käyttöä työssään. Tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä, sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2015) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; etätyö; innovaatiotoiminta; joustotyö; palkansaajat; palkkaus; sosiaalinen media; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2015

Aineistonkeruun ajankohta

2015-08-10 – 2015-09-25

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2015). Työvoimatutkimus 2015. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/index.html [viitattu 14.11.2016].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Otokseen poimittiin toukokuun 2015 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella suomenkielisiä työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään kymmenen tuntia viikossa. Tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa. Kyselyyn vastasi 1741 henkilöä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

84

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

120 muuttujaa ja 1741 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016). Työolobarometri - Syksy 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 17/2016.

Julkaisut aineistosta

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016). Työolobarometri - Syksy 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 17/2016.

Saara Laiho (2017) Esimiesten ja alaisten henkinen työhyvinvointi Suomessa, Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, kandidaatintutkielma.

Manninen, Ninnu (2017). Työtä tekevien henkinen jaksaminen 2000-luvun Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatintutkielma.

Haarala, Anni (2018). Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia. Kandidaatintutkielma.

Saksanen, Juho (2019) Vuokratyön ongelmat. Tutkielma vakituisten työntekijöiden kokemasta työelämän laadusta vuokratyötä käyttävissä ja ei-käyttävissä yrityksissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.

Virta, Jyrki (2019) Työelämän laaturyhmiä Suomessa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.

Manninen, Ninnu (2020). Palkansaajien hyvinvointi 2000-luvun Suomessa - Työn henkisen kuormittavuuden sekä työn ja muun elämän välillä tasapainottelun näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.

Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Saksanen, Juho; Einiö, Elina; Tanskanen, Antti O. (2022) Vakituisten työntekijöiden työelämän laatu vuokratyövoimaa käyttävissä ja ei-käyttävissä työpaikoissa. Yhteiskuntapolitiikka : 3.