Aineiston nimi

Nuorisobarometri 2016

Aineistonumero

FSD3136

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3136
https://doi.org/10.60686/t-fsd3136

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Nuorisobarometrin 2016 pääteema oli tulevaisuus. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten arvoja, asenteita ja käsityksiä globalisaatiosta, ympäristöstä, hyvinvointivaltiosta ja turvallisuudesta.

Nuorten ajatuksia tulevaisuudesta selvitettiin kysymällä suhtautumisesta omaan, oman paikkakunnan, Suomen ja maailman tulevaisuuteen. Kysyttiin myös kuinka tärkeää on, että vastaaja on 35-vuotiaana saavuttanut eri asioita (mm. oman perheen ja lapsia, läheisiä ystäviä, pysyvän työsuhteen, omistusasunnon, korkean elintason ja mahdollisuuden tehdä luontoa säästäviä kulutusvalintoja). Vastaajat arvioivat mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun sekä Suomen kehityskulkuja, esimerkiksi säilyykö hyvinvointivaltio, vahvistuuko teknologian rooli, vähentyykö eriarvoisuus ja lisääntyykö kulttuurinen moninaisuus. Nuoret pohtivat myös toiveammattejaan sekä tulevaisuuden unelmia ja pelkoja.

Työelämään ja ympäristöön liittyviä käsityksiä kartoitettiin väittämien avulla. Vastaajat arvioivat esimerkiksi parantaako koulutus olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia, onko sosiaaliturvalla eläminen Suomessa liian helppoa, asuinpaikan, työpaikan ja ammatin vaihtoa työuran aikana ja työelämän vaatimuksia. Nuoret punnitsivat ekologisen jalanjäljen jakautumista, ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ja talouskasvun roolia ympäristönsuojelussa.

Turvallisuutta ja turvattomuuden kokemuksia eriteltiin kysymyksillä asuinympäristön turvattomuudesta, väkivallasta, yksinäisyydestä, terveydestä ja toimeentulosta. Lisäksi esitettiin väittämiä maahanmuutosta, maahanmuuttajista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajataustaisista ystävistä. Kysyttiin, kuinka paljon naapurustossa asuu eri kulttuuritaustoja edustavia ihmisiä. Lisäksi tiedusteltiin luottamuksesta toisiin ihmisiin, koetusta tyytyväisyydestä ja syrjinnästä. Myös autoilusta ja ajokortista kysyttiin.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, äidinkieli, asumis- ja perhemuoto, äidin ja isän koulutustaso, opiskelu tällä hetkellä, suoritetut tutkinnot, palkkatyöhön osallistuminen sekä työttöminä olevien työttömyysjakson pituus. Näiden lisäksi taustamuuttujiin sisältyivät tiedot syntymämaasta sekä äidin ja isän syntymämaasta, Suomeen muuttamisen ajankohdasta, Suomen kansalaisuudesta, kokemukset kuulumisesta erilaisiin vähemmistöihin sekä useita asuinpaikkaa ja asuinolosuhteita kuvaavia kysymyksiä.

Asiasanat

arvot; autoilu; hyvinvointivaltio; luottamus; maahanmuutto; nuoret; syrjintä; tulevaisuudenodotukset; turvattomuus; tyytyväisyys; työelämä; ympäristöasenteet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-04-27 – 2016-07-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Vastaajien otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Väestörekisterikeskuksesta tilattiin yhteensä 18 000 puhelinnumeroa. Kaikkia ei tavoitettu, osa ei kuulunut kiintiöön tai kieltäytyi vastaamasta. Tärkein syy kieltäytymiseen oli kyselyn pituus.

Kiintiöinti tehtiin kolmen kriteerin mukaan: sukupuoli (2), ikäluokat (15-19, 20-24, 25-29), äidinkieli (suomi, ruotsi, muu). Tutkimuksessa haastateltiin 1901 nuorta. Suomenkielisiä haastateltiin 1688 (89 %), ruotsinkielisiä 97 (5 %) ja vieraskielisiä 106 (6 %).

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

181 muuttujaa ja 1901 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3279 Helsingin seudun Nuorisobarometri 2016

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu muuttujia: postinumero, kunta, muu äidinkieli ja muu syntymämaa.

Painokertoimet

Aineisto sisältää oikpaino-painomuuttujan, joka korjaa otosta väestösuhteita edustavaksi sukupuolen, iän ja suuralueen mukaan. Painotus on tehty vuoden 2015 väestöjakauman pohjalta.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-03-01). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3136

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Toim. Myllyniemi, Sami. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.

Gustafsberg, Harri & Nyman, Markku (2018). Yksilöresilienssi ja yhteiskunnan turvallisuus. Tampere: Mentoritiimi.

Piispa, Mikko & Myllyniemi, Sami (2019). Nuoret ja ilmastonmuutos. Tiedot, huoli ja toiminta Nuorisobarometrien valossa. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):1, 61-69. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902144980

Juntunen, Peetu (2020). Nuorten ympäristöasenteet - Sukupuolen ja koulutustason vaikutus tilastollisessa tarkastelussa. Kandidaatintutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Itä-Suomen yliopisto: Joensuu.

Väyrynen, Tuija (2023). Liian nuori äänestämään? Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä äänestysikärajan laskemisesta. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.