Aineiston nimi

Nuorisorikollisuus 2016

Aineistonumero

FSD3209

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3209
https://doi.org/10.60686/t-fsd3209

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
• Näsi, Matti (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia.

Kyselyn alussa kysyttiin vastaajan taustatietoja, koulumenestyksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan perheestä. Kyselyn ensimmäinen laaja kysymyspatteri käsittelee kiellettyjä tekoja, joita vastaaja on mahdollisesti tehnyt elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Näitä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Mikäli vastaaja kertoi tehneensä joitain näistä kielletyistä teoista viimeisen 12 kuukauden aikana, häneltä kysyttiin tarkempia tietoja teosta.

Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi joidenkin tekojen kohdalla kysyttiin, toimiko vastaaja yksin vai jonkun toisen henkilön kanssa sekä oliko vastaaja alkoholin vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Varastamiseen liittyen tiedusteltiin, keneltä vastaaja on varastanut sekä varastettujen tavaroiden arvoa euroina. Kiusaamiseen liittyen kysyttiin tarkentavana kysymyksenä kiusaamisen tavasta sekä kiusaamisen syistä, joiksi lueteltiin muun muassa kiusatun ihonväri, uskonto, kansallinen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja yhteiskunnallinen mielipide. Myös väkivallan osalta oltiin kiinnostuneita teon syystä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin päihteiden käyttöön liittyen mistä aineesta oli kyse ja käyttikö joku vastaajan kanssa päihdyttävää ainetta. Joidenkin kiellettyjen tekojen kohdalla kysyttiin vielä siitä, onko poliisi saanut tietää tehdystä teosta.

Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Näitä tekoja olivat muun muassa omaisuuden vahingoittaminen, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta tai sen uhka sekä aikuisen tai toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä. Näiden kohdalla kysyttiin, onko vastaaja kokenut kyseisiä asioita elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Mikäli vastaaja oli kokenut kyselyssä määriteltyjä tekoja viimeisen 12 kuukauden aikana, tapahtumista kysyttiin tarkentavia kysymyksiä: kuinka usein vastaaja on kokenut tekoja, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan.

Perhe- ja kotiolot olivat kyselyssä seuraavana teemana. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, kertooko hän kotoa illalla lähtiessään minne on menossa, tietävätkö vanhemmat kenen kanssa vapaa-aikaa vietetään, seuraavatko vanhemmat koulumenestystä ja huolehtivatko vanhemmat nukkumaanmenoajoista. Lisäksi kysyttiin, ovatko vanhemmat nähneet nuorta humalassa, syödäänkö perheessä yhdessä ja riitelevätkö nuoren vanhemmat keskenään. Seuraavaksi kartoitettiin nuoren asuinympäristöä ja koulun ilmapiiriä. Nuoren vapaa-aikaan liittyen vastaajalta kysyttiin oleilusta julkisilla paikoilla, nuorisotalolla ajan viettämisestä sekä väkivaltaisten tietokonepelien pelaamisesta. Kysyttiin myös käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä marihuanaa tai hasista sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä.

Kyselyn loppupuolella vastaajalta kysyttiin omista luonteenpiirteistä ja tavasta reagoida erilaisiin tapahtumiin. Vastaajaa pyydettiin esimerkiksi arvioimaan, onko hän huolellinen, toimiiko hän usein hetken mielijohteesta ja ottaako hän joskus riskejä pelkän huvin vuoksi. Seuraavaksi tiedusteltiin väkivallan pelosta ja turvallisuuden tunteesta erilaisissa paikoissa sekä kokeeko vastaaja epävarmuutta tai turvattomuutta esimerkiksi ympäristöuhkien, terrorismin tai rikollisuuden takia. Lisäksi haluttiin saada selville nuorten mielipiteitä erilaisista väittämistä, liittyen esimerkiksi lain rikkomiseen ja maahanmuuttoon. Tiedusteltiin myös, onko koulun opettaja tai rehtori tarkastanut vastaajan reppua, lokeroa, pulpettia tai taskuja tai ottanut pois kielletyn esineen tai päihteitä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja arvostaa esimerkiksi suosittua elokuvatähteä, anisoitunutta sotilasta tai menestyvää yritysjohtajaa sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, kuinka onnellinen ja tyytyväinen elämään hän on ollut viimeisen kuukauden aikana.

Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema, perheen taloudellinen tilanne sekä tilastollinen kuntaryhmitys.

Asiasanat

ilkivalta; kiusaaminen; nuoret; nuorisorikollisuus; opettajat; oppilaat; piilorikollisuus; päihteet; rikkomukset; rikokset; rikollisuus; uhkailu; vahingonteko; varkaus; väkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisorikollisuuskyselyt

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-02 – 2016-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkielisten peruskoulujen yhdeksännen luokka-asteen oppilaat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksiasteinen ryväsotanta

Otoksen muodostamisessa arvontayksikkönä on ollut koulu. Eri kuntatyyppien riittävä edustus on varmistettu otosta muodostettaessa. Lisäksi koulujen koko on huomioitu otannassa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

510 muuttujaa ja 6061 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on poistettu tai muokattu tunnisteellisuussyistä seuraavia tietoja. Datasta on poistettu tieto vastaajan luokasta sekä seuraaviin muuttujiin liittyvät "muu, mikä" -tyyppiset avomuuttujat: q4 (vastaajan muu syntymämaa), q11 (muu kotona puhuttu kieli), q13 (isän muu syntymämaa), q15 (äidin muu syntymämaa) ja q56 (muu uskonto). Ikämuuttujasta on merkitty puuttuvaksi tiedoksi sellaiset iät, jotka ovat harvinaisia 9-luokkalaisilla (jätetty iät 15-17v). Samoin paikkakunnalla asutuista vuosista on poistettu 17 vuotta ylittävät arvot. Syntymämaamuuttujien q4_1, q13_1 ja q15_1 arvoja on yhdistetty. Aineistoon jätetyistä avomuuttujista on poistettu tunnisteita, kuten nimiä, ja muutokset on merkitty [hakasulkein].

Aineistosta puuttuu muuttujiin q46 (muiden tekemä nettikiusaaminen) liittyvät jatkokysymykset (c-h).

Painokertoimet

Analyysipaino: painotus huomioi sekä otanta-asetelman että vastauskadon.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto) & Näsi, Matti (Helsingin yliopisto): Nuorisorikollisuus 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-10-31). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3209

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Näsi, Matti (2016). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 18/2016. Helsingin yliopisto.

Näsi, Matti & Tanskanen, Maiju (2017). Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilannekatsaus 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218.

Mikkola, Reetta (2017). Nuoret ja tarkastustoimenpiteet koulussa. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Kivivuori, Janne & Aaltonen, Mikko & Näsi, Matti & Suonpää, Karoliina & Danielsson, Petri (2018). Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.

Puska, Maija (2019) Nuoret fyysisen väkivallan tekijöinä : määrällinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten nuorten väkivaltaista rikoskäyttäytymistä selittävistä tekijöistä. Pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021). Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020. Kriminologia, 1(1), 5-19. https://kriminologia.journal.fi/article/view/109017.

Pötsönen, Milla (2022). Kiusaamista koulussa, väkivaltaa kadulla. Koulukiusaaminen ja väkivalta epätoivottuna käyttäytymisenä yläkoululaisten keskuudessa. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Herva, Olivia ja Rytkönen, Miia (2022): Nuorten viharikoskäyttäytyminen sosiaalisen oppimisen teorian valossa. Psykologian pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20221008

Keskitalo, A & Shweeke, N (2022) Nuorten kokeman seksuaaliväkivallan yhteys rikolliseen käyttäytymiseen. Pro gradu -tutkielma, Psykologian koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20221378

Rajajärvi, Jenina (2023). Sosiaalinen kontrolli ja nuorisorikollisuus. Epävirallisen sosiaalisen kontrollin yhteys rikolliseen käyttäytymiseen suomalaisilla 15-16-vuotiailla nuorilla. Turun yliopisto: pro gradu -tutkielma. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174703/Rajajarvi_Jenina_opinnayte.pdf?sequence=1

Aarnio, Paula (2023). Sosiaalisen ympäristön huono-osaisuuden yhteys nuorten rikollisuuteen. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.