Tekijät

• Kirkon tutkimuskeskus

Asiasanat

Jumala, Suomi, evankelis-luterilainen kirkko, kirkkokunnat, kirkolliset toimitukset, kirkon jäsenyys, kirkosta eroaminen, osallistuminen, seurakunnat, suomalaisuus, uskonnolliset liikkeet, uskonto

Sisällön kuvaus

Gallup Ecclesiastica 2015 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista sekä uskonnollisista yhteisöistä.

Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin, ovatko he jossain vaiheessa eronneet ev.lut. kirkosta, ja jos ovat, mitkä syyt vaikuttivat eroamiseen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin myös, ovatko he ajatelleet ev.lut. kirkkoon liittymistä ja tulisiko kirkon jäsenten saada valita seurakuntansa asuinpaikasta riippumatta.

Seuraavat kysymykset käsittelivät seurakunnan toimintaan osallistumista sekä seurakuntien viestintään liittyviä asioita. Kysyttiin seurakunnan tarjoamien palvelujen käytöstä, kuinka usein ja mihin seurakuntien palveluihin vastaajat osallistuivat. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat harjoittivat erilaisia uskontoon liittyviä toimintoja.

Tämän jälkeen kartoitettiin mielipiteitä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskontoon liittyvistä asioista. Esitettiin useita väittämiä kirkon tehtävistä, tiedusteltiin suhtautumisesta naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin. Kysyttiin suhtautumisesta tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja esitettiin väittämiä uskonnollisten yhteisöjen asemasta ja näkymisestä yhteiskunnallisessa elämässä.

Kysely jatkui omaan henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyvillä kysymyksillä. Kysyttiin, uskoivatko vastaajat Jumalan olemassaoloon ja millä tavoin heidän oma käsityksensä Jumalasta eroaa kirkon opettamasta. Tämän jälkeen kysyttiin, missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin, miten uskonnollisia tai henkisiä he kokivat olevansa ja pyydettiin valitsemaan lapsuudenkotia kuvaavia piirteitä. Tiedusteltiin myös, opettiko/opettaisiko vastaaja lapsilleen iltarukouksen.

Seuraava kysymysosio sisälsi kysymyksiä suhtautumisesta muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Tiedusteltiin suhtautumisesta omalla asuinalueella sijaitsevasta eri uskontokuntien kokoontumistilasta ja ulkonaisten uskonnollisten tunnusmerkkien käytöstä julkisissa tehtävissä. Kysyttiin myös, miten monta eri uskontokuntiin kuuluvaa henkilöä vastaajat tunsivat. Tämän jälkeen kysyttiin mielipidettä ja suhtautumista mm. julkiseen valtaan, Suomeen ja suomalaisuuteen sekä muihin ihmisiin. Aiheeseen liittyen esitettiin väittämiä Suomesta ja suomalaisista sekä erilaisista ihmisryhmistä.

Suhtautumista hengellisiin ja henkisiin asioihin kartoitettiin esittämällä vastaajille lukuisia väittämiä aiheesta. Lisäksi kysyttiin, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen, miten haluttiin tulla haudatuksi ja miten polttohautauksen haluttiin tapahtuvan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin työtä, perhettä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistumisesta yhdistystoimintaan, rahan lahjoittamisesta avustuskohteisiin ja tiedusteltiin, mitä asioita pidettiin tärkeinä avustustyöhön osallistumisen kannalta.

Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujia, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, lasten iät, talouden koko, talouden bruttotulot ja asunnon tyyppi.