FSD3224 University Student Health Survey 2016
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
University Student Health Survey 2016
Aineistonumero
FSD3224
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224https://doi.org/10.60686/t-fsd3224
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Kunttu, Kristina (Finnish Student Health Service (FSHS))
- Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd)
- Saari, Juhani (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
Muut tekijät
- Lindén, Aki (Oy 4Pharma Ltd)
- Inkinen, Alina (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
- Salminen, Tuukka (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
Sisällön kuvaus
This national survey examined the health and health-related behaviour of university and university of applied sciences (polytechnic) students in Finland. Questions covered, among other topics, physical, mental and dental health, health-related behaviour, social interaction, and eating habits.
General state of health was charted with a number of questions relating to long-term illnesses, disabilities or disorders, and current well-being in general. The respondents were asked if they had suffered from a variety of symptoms in the previous month. Birth control methods used by the respondent and her/his partner within the previous month were surveyed. Some questions covered the respondents' weight, height, and attitude toward food. Psychological or social symptoms causing problems were investigated. Psychosocial health was further studied using items of the General Health Questionnaire (GHQ-12).
Use of healthcare services by different types of service providers and satisfaction with the services of the Finnish Student Health Service (FSHS) were surveyed, along with reasons for using the services of other healthcare service providers. The respondents were also asked if they had used smartphone applications related to health and well-being, and what type of guidance they would have liked in certain issues (e.g. stress or weight management, study skills, alcohol use, smoking cessation).
Time spent sitting during the day as well as engagement in sporting activities and less vigorous physical activities were surveyed. Eating habits were investigated with a number of questions based on the Index of Diet Quality (IDQ), for instance, asking where the respondents ate their main meals, if they skipped meals, and the consumption of dairy products, fish, bread, fruit, vegetables, etc. The respondents were also asked how often they brushed or flossed their teeth and used toothpaste or xylitol products, and whether they had problems with teeth grinding (or used a bite guard), facial pain or jaw locking. Health-related behaviour was further studied by asking the respondents about their use of drugs, alcohol and tobacco products (amount, frequency). Drinking habits were further charted using the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Some questions covered gambling and possible problems caused by it.
One theme pertained to the respondents' studies. The survey examined the number of years the respondents had been enrolled as 'present' for current studies, credits earned, study success, and confidence of having chosen the right field of study, as well as hours spent on study and hours spent on paid work during the study year. The sufficiency of study guidance and advice provided by the institution were investigated as well as positive and negative feelings (e.g. enthusiasm, burnout) related to their studies.
Internet use was examined with questions regarding the purposes for which respondents used the internet and how many hours per week, and if it had caused problems with their circadian rhythm, studying or relationships. The respondents' participation in paid work during the academic year was also surveyed, and they were asked to evaluate their financial situation.
The survey also studied interpersonal relationships. The respondents were asked about their household composition and living arrangements, partnerships, sexual orientation, spending time with friends, whether they felt lonely or part of a group, and whether they had someone close to them with whom they could discuss their affairs.
Some questions charted whether the respondents had been subjected to bullying or discrimination during their higher education studies or had themselves bullied or discriminated against others. The respondents were also asked whether they had been subjected to stalking or violence, and by whom. The final theme pertained to family life, and questions covered the number of children, whether the respondents would want to have (more) children, reasons for having or not having children, and support for combining studies and family life (from the university, from other people, or from society).
Background variables included the respondent's age, gender, field of study, and university/university of applied sciences.
Asiasanat
access to health services; alcohol use; dental health; diet and exercise; dietary habits; exercise (physical activity); health services; health status; mental disorders; sexual behaviour; sexual health; smoking; students (college); substance use; symptoms
Tieteenala/Aihealue
- Social sciences (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Medical and health sciences (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Youth (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Psychology (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Health care services and policies (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Signs and symptoms; pathological conditions (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- General health and well-being (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Gender and gender roles (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
University Student Health SurveysJakelija
Finnish Social Science Data Archive
Käyttöoikeudet
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Kerääjät
- Saari, Juhani (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
- Inkinen, Alina (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
- Salminen, Tuukka (Research Foundation for Studies and Education (Otus))
Tuottajat
- Finnish Student Health Service
- Ministry of Education and Culture
- Ministry of Social Affairs and Health
Ajallinen kattavuus
2016
Aineistonkeruun ajankohta
2016-02-16 – 2016-05-11
Maa
Finland
Kohdealue
Finland
Havaintoyksikkötyyppi
Individual
Perusjoukko/otos
Undergraduates under the age of 35 in Finnish universities and universities of applied sciences (poislukien students studying a postgraduate polytechnic degree (YAMK) and vocational teacher students)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Longitudinal: Trend/Repeated cross-section
Otantamenetelmä
Probability: Stratified
According to the education administration's reporting portal Vipunen, the population comprised 102,126 students at universities of applied sciences and 106,699 students at universities in 2015 (Vipunen 2016). In the autumn of 2015, a total of 128,616 university students had access to the services of the Finnish Student Health Service (FSHS), but this number includes persons of all ages. The National Defence University, Åland University of Applied Sciences and the Police University College were not part of the target population and are not included in the above numbers.
The sample was selected according to higher education institution sectors so that the sample of university of applied sciences students was drawn from the institutions' student registers, and the sample of university students was drawn from the customer register of FSHS. Only students under 35 years of age at the beginning of academic year 2015-2016 (year of birth 1981 or later) were selected for this study. Having enrolled as 'present' for the academic year 2015-2016 was also a criterion.
In total, information was requested and it was received from 24 universities of applied sciences. The aim of the sampling procedure was to include a representative number of students in universities of applied sciences.
Students in universities of applied sciences were stratified so that their proportion relative to the target population was the same for each institution. Universities of applied sciences were asked to pick every 19th student who met the criteria into the sample, which would comprise 6,000 students. The selection criterion was calculated based on the number of higher education students in 2014. A sample size greater than 5,000 students ensured that the sample would not be compromised if it included some students with missing information or students who did not belong to the target population, or if a university of applied sciences delivered a smaller sample than was requested.
The stratified random sample of university students was drawn from FSHS's customer register by municipality in each location where the FSHS provided services for students. Thus, the stratification of the university student sample differs slightly from the sample of universities of applied sciences, because students in university units that are located in another municipality are included as customers of FSHS in the university's main location. Therefore, the students were stratified according to municipality and thus indirectly according to university. The university subsample was weighted according to university-specific population specifications to make the sample representative of the number of students in each university in the target population (according to 2014 statistics).
The size of the sample was 4,996 students from FSHS's register and 5,004 students from the registers of universities of applied sciences. This equals 4.8% of the target population. Males amounted to 47.7% of the sample and females 52.3%. Students under the age of 25 constituted 58% of the sample.
Keruumenetelmä
Self-administered questionnaire: Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)
Keruuväline tai –ohje
Structured questionnaire
Vastausprosentti
30.8
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
548 muuttujaa ja 3110 havaintoa.
Datan versio
3.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Copyright for question 22 (k22_1 - k22_10): © CORE System Trust: http://www.coresystemtrust.org.uk/copyright.pdf. It is not allowed to use this version of CORE-10 for any other purposes.
During archiving, the following identifiers were removed from the data: All open-ended questions of the type "Other, please specify", the respondent's home institution (self-declared) (k4a_1 - k4a_16, k4b_1 - k4b_24), the respondent's campus at the University of Helsinki (bv2), information about graduation (k89_2) and age of the respondent's child (k123); "Field of study" variables (k5a_1 - k5a_21, k5b_1, k5b_8) with the exception of bv3 (field of study in the register). In addition, the age variable was categorised (k1); in the gender variable, value "Other" was coded as missing to prevent identification (k2); the municipality where the respondent's studies take place (k3) was coarsened into "major region"; learning difficulties (k7_1 - k7_9) were categorised into two categories (have not been diagnosed/have been diagnosed) (k7); variables "height" and "weight" (k11, k12) were divided into separate variables for males and females and the small and large outliers were coarsened (k11a, k11b, k12a, k12b); variable k89_1 charting the number of academic years spent at the institution enrolled as 'present' was coarsened; all values of 2 and over were categorised together in the "number of children" variable (k122); fields of study in bv3 were coarsened according to the "National field of education 2016" classification.
Painokertoimet
There are two weight variables in the data, bv4 and bv5: bv4 weights the university sample to represent the university population according to institution, field of study and gender, and bv5 weights the university of applied sciences sample to represent the university of applied sciences population according to institution and gender.
Viittausvaatimus
The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.
Malliviittaus
Kunttu, Kristina (Finnish Student Health Service (FSHS)) & Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd) & Saari, Juhani (Research Foundation for Studies and Education (Otus)): University Student Health Survey 2016 [dataset]. Version 3.0 (2018-09-24). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224
Julkaisusta tiedottaminen
Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.
Erityisehdot
Users of the data shall send the creator of the data a copy of all publications based on or using the data. If printed, to the mail address: Medical Director, FSHS, Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: firstname.lastname@yths.fi. More detailed contact information: https://www.yths.fi/en/contact-information/administration/
Varaumat
The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].
Julkaisut aineistosta
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].
Siiriäinen, Aija (2019). Internetin sosiaalisten käytänteiden yhteys yksinäisyyden ilmentymiin - Korkeakouluopiskelijoiden internet-tottumusten reflektointia subjektiiviseen yksinäisyyteen ja ihmissuhdeongelmiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma.
Portaankorva, S. (2021). Väkivallan kokemusten yhteys seksuaalivähemmistöjen lapsiperheaikeisiin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kandidaatintutkielma, Turun yliopisto.
Honkalampi K, Flink N, Sinikallio S, Seilo N, Evans C, Kunttu K. Suomenkielisen CORE-10 -mittarin psykometriset ominaisuudet ja erottelukyky korkeakouluopiskelija-aineistossa. Psykologia 2020; 54 (4) 274-
Laukkanen J, Peltonen H, Honkalampi K, Kunttu K, Seilo N. Syömishäiriöoireiden yleisyys korkeakouluopiskelijoilla SCOFF-kyselyllä arvioituna. Psykologia 2023;184-200
Almonkari, M. & Kunttu, K. (2012). Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Heiskanen H. (2013). Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences.
Hentilä A. & Miettinen I. & Kunttu K. & Tammelin T. & Venojärvi, M. & Korpelainen R. (2015). Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kleemola L. (2005). Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö
Kuitunen, Elina (2015). Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012. Turku: Turun yliopisto. Psykologian pro gradu -tutkielma.
Kunttu K. (2004). Vapaaehtoista juomista? Opiskelijoiden alkoholinkäyttötottumukset. www.health.fi
Opiskeluyhteisön terveydeksi (2007). Kunttu K. (toim). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita 2, 2007.
Lagström, H. (2011). Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen, I. & Kunttu, K. (2011). Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Piha, J. & Kunttu, K. & Hurme, S. (2008). Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Pirskanen, M. & Pietilä, A.-M. (2011). Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka, R. & Kunttu, K. (2011). Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. (2011). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa, A.-M. (2011). Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Tossavainen, M. (2015). Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2011). Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2012). The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Virtala, A. & Kunttu, K. & Huttunen, T. & Virjo, I. (2006). Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Paajanen, Pirjo & Kunttu, Kristiina & Rönnemaa, Anna-Maija & Huttunen, Teppo (2015). Astmaa sairastavien korkeakouluopiskelijoiden hoitotasapaino sekä lääkkeiden ja palvelujen käyttö. Yleislääkäri 30(7), 29-34.
Pörhölä, M. & Cvancara, K. & Kaal, E. & Tampere, K. & Torres, B. (2016). Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. In Bullying among university students : cross-national perspectives (eds. H. Cowie & C.-A. Myers), 127-142. Abingdon: Routledge.
Pörhölä, Maili (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In Bullying Among University Students : Cross-national perspectives (eds. Helen Cowie & Carrie Anne Myers), 35-46. Abingdon: Routledge.
Tossavainen, Marjo (2015). Rahapeliongelmien riskit ja erityispiirteet korkeakouluopiskelijoilla. Teoksessa Rahapeliriippuvuus (toim. Hannu Alho & Pekka Heinälä & Kalervo Kiianmaa & Tuuli Lahti & Antti Murto). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Tossavainen, Marjo & Kunttu, Kristiina & Pesonen, Tommi & Lintonen, Tomi & Raisamo, Susanna (2015). Rahapeliongelmat ja psyykkinen oireilu korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52(3), 224-236.
Almonkari M: Sosiaalinen jännittäminen opiskelutilanteissa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 5.6.2017
Grénman M, Räikkönen J. (2017): Taking the first step - From Physical inactivity towards a healthier lifestyle through leisure walking. In the Routledge´s International Handbook of Walking, M. Hall, Y. Ram, N. Shoval (Eds.). Routledge.
Kunttu K, Pesonen T, Saari J. (2017): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Student Health Survey 2016. A national survey among Finnish university students. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön julkaisuja 48, Helsinki.
Lagström H, Luoto S, Mäkelä J, Iirola J, Kunttu K.: Terveyttä edistävään ruokavalioon yhteydessä olevat tekijät korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääk. Aikak. 2017; 54 (2): 104120.
Oksanen A, Laimi K, Björklund K, Löyttyniemi E, Kunttu K.: A 12-year trend of psychological distress: National study of Finnish university students. Cent Eur J Public Health 2017; 25(2):113-119.
Pörhölä M.: Kiusaaminen opiskelijoiden keskuudessa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017 (ote00046).
Salmela-Aro K, Read S.: Study engagement and burnout profile in higher education. Burnout Research2017; 7: 21-28.
Salminen E.: Korkeakouluopiskelun ja vanhemmuden yhteensovittaminen Suomessa: hyvinvointia ja haasteita. Yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017
Tossavainen M.: Haitallinen netinkäyttö ja rahapelaaminen julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Kustannus Oy Duodecim 7.4.2017
Huhtela O., Näpänkangas R., Joensuu T., Raustia A., Kunttu K., Sipilä K.: Self -raported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students J Oral Facial Pain Headache. 2016. Tutkielma.
Keskitalo S. (2016): Opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon yhteys yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintojen etenemiseen. Pro Gradu -tutkielma.
Saarinen P.: Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen, Puheviestinnän pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto 2016.
Ala-Vennan S. (2015): Korkeakouluopiskelijoiden kuntoliikuntatottumukset ja opiskelu-uupumus, Pro gradu -tutkielma
Hentilä A., Miettinen I., Kunttu K., Tammelin T., Venojärvi M., Korpelainen R.: Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kuitunen E. (2015): Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012, Pro gradu -tutkielma
Pörhölä M., Cvancara K., Kaal E., Tampere K., Torres B.: Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. Kirjassa Cowie Helen, Myers Carrie Anne (toim.) Bullying Among University Students. Cross-national perspectives, Routledge 2015
Tossavainen M.: Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Oksanen AM, Laimi K, Löyttyniemi E, Kunttu K. Trends of weekly musculoskeletal pain from 2000 to 2012: National study of Finnish university students. European Journal of Pain 2014; Early view Online 30 MAR 2014. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ejp.2014.18.issue-9/issuetoc
Heiskanen H. Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences, 2013.
Lehtonen K, Hakonen H. (2013). Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work i sports clubs. English summary. LIKES -Researsh Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa
Almonkari M, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Björklund K, Heiskanen M, Kokko M. Opiskelija internetissä - kuin kala vedessä vai kiinni verkossa. Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. YTHS ja THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 16/2011.
Lagström H. Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen I, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Nieminen A. A comparative analysisis of questionnaires assessing mental health, stress and burnout. Master thesis, Hogeschool Universiteit Brussel, May 2011.
Pirskanen M, Pietilä A-M. Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka R, Kunttu K. Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa A.-M. Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 2011; Early Online, 1-8. pdf
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Björklund K.: Stalking and violence victimization among Finnish university students. (Dissertation) Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 65:2010. Tiivistelmä
Björklund K, Häkkänen-Nuholm H, Huttunen T, Kunttu K.: Violence victimization among Finnish university students: prevelence, symptoms and health care usage. Social Science & Medicine 2010 May;70(9):1416-22. Epub 2010 Feb 12.
Håkans F, Laurén A.: Stress och förvärvsarbete bland universitetsstuderande. Avhandling pro gradu. Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet, Åbo Akademi, 2010.
Salmela-Aro K, Kunttu K.: Study burnout and engagement in higher education. Unterrichtswissenshaft 2010; 38(4):318 - 333.
Jauhiainen J, Korkeaoja L, Lavikainen E, Niemelä A, Penttilä J (2009): Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 32/
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45, 2009.
Salmela-Aro K.: Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto-ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46, Helsinki 2009.
Castren J.: Sähköinen viestintä ja verkkoneuvontapalvelu osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa (väitöskirja). Acta Universitatis Tamperensis 1367. Tampereen yliopisto. Tampere: 2008.
Castren J, Huttunen T, Kunttu K.: Users and non-users of web-based health advice service among Finnish university students - chronic conditions and self-reported health status (a cross-sectional study). BMC Medical Informatics and Decision Making 2008, 8:8, Published: 31 January 2008, http://www.biomedcentral.com/1472-6947/8/8
Piha J, Kunttu K, Hurme S.: Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Almonkari M.: Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in humanities 86, 2007
Castrén J, Huttunen T, Kunttu K.: Yliopisto-opiskelijat ja sähköiset terveyspalvelut. Suomen Lääkärilehti 2007;62 (27-31): 2679-83.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I.: Sexual intercourse and current contraceptive use among university students in Finland. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology. Feb.8;2007.
Virtala A.: Family planning among university students in Finland (Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa). Acta Universitatis Tamperensis; 1218, Tampereen yliopisto, Tampere 2007.
Kunttu K, Almonkari M, Kylmälä M, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden esiintymisvarmuus ja esiintymisjännitys opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006;43-320-330.
Kunttu K, Martin M, Almonkari M.: Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61 (44): 4585 - 4588. Taustatietona YOTT2004 ym.
Saari M.: Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma, Sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto, 2006.
Virtala A, Kunttu K.: Jäävätkö yliopisto-opiskelijoiden toiveet lasten saamisesta haaveeksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61;27-32.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I .: Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Kleemola L.: Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö 2005.
Koski M, Lusenius M, Viiri E.: Yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumuksia 2000 ja 2004. Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, opinnäytetyö 2005.
Kunttu K.: Kaad liiveihis ryypp... Myötäote, Elämäntapaliiton mielipidelehti 2005; (3): 8 - 9. Taustatietona YOTT2000 ja 2004 ym.
Kunttu K.: Opintojen ohjaus ja opiskelijan hyvinvointi. Julkaisussa Hukari A. toim. Opettajatuutorin opas, Teknillinen korkeakoulu, 2005: 29 - 33. Taustatietona YOTT2004.
Kunttu K, Virtala A.: Opiskelijaterveydenhuolto, julkaisussa Yleislääketiede, Kustannus Oy Duodecim, 2005:328 - 336. Taustatietona YOTT2000 ja 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40 , 2005. Liitetaulukot
Laaksonen E.: Yliopisto- opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 38, Helsinki 2005.
Mannisenmäki E, Valtari M.: Valmistumisen vallihaudalla - Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa (Sitra 274) Edita Publishing Oy 2005.
Rousku M.: Yliopisto-opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen. Tutkimus sukupuolten välisistä terveyseroista. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka, seminaarityö 2005.
Kunttu K. (toim.): Oireilevan opiskelijan viesti? Tutkimuksia Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000-aineistosta. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 63, Kela. Helsinki 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia. 45, Helsinki 2001.
Kunttu K, Huttunen T.: Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaterveystutkimus 2000. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 3, Turku 2001.
Tossavainen M.: Raising up or overbearing down - a bidirectional effect of internet on students' wellbeing. 1st International-Anatolian Congress on Sexual Health and Disorders 1.-3.5.2015.
Vuorinen A, Kunttu K, Tipuri M, Kokko M, Pesonen T. Oral health behaviour determinants among internet heavyusers of university students. European Association of Dental Public Health EADPH-Congress 12.-13.6.2014, Göteborg.
Halme N, Kunttu K. (2018). Miltä suomalaisten opiskelijoiden opiskelukyky näyttää tutkimuksen valossa? Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus: ote00009 (003.004).
Kunttu K, Makkonen K. (2018). Opiskelijoiden sairaudet ja koettu terveys. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus ote00059 (014.001).
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.