Aineiston nimi

ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD3237

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3237
https://doi.org/10.60686/t-fsd3237

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Muut tekijät

• Laaksonen, Helena (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa.

Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia.

Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia.

Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.

Asiasanat

avuntarve; huolenpito; luottamus; osallistuminen; perheet; sosiaaliset verkostot; sukulaiset; tapaamiset; ulkopuolisuus; ystävät

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2017

Aineistonkeruun ajankohta

2017-09-20 – 2017-12-31

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2496, joista suomenkielisiä 95,2 %, ruotsinkielisiä 4,8 %. Lomakkeita palautettiin 1074. Kato yhteensä 1422, joista osoite tuntematon 3, sairas tai muuten kykenemätön vastaamaan 2, kieliongelmat 1, kieltäytyneitä 2, tyhjänä palautettuja lomakkeita 2 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1412.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

43,0

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv3 ja bv4. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (bv3) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (bv4) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto [data]. Dataversio 1.0 (2018-03-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3237; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3237

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA6980: International Social Survey Programme: Social Networks and Social Resources III - ISSP 2017

Julkaisut aineistosta

Ricardo Gonzalez, Adolfo Fuentes & Esteban Muñoz (2020) On Social Capital and Health: The Moderating Role of Income Inequality in Comparative Perspective, International Journal of Sociology, 50:1, 68-85, DOI: 10.1080/00207659.2019.1709138

Yanjie Bian, Lei Zhang & Yayi Gao (2020) Social bonding and subjective wellbeing: findings from the 2017 ISSP Module, International Journal of Sociology, 50:1, 26-47, DOI: 10.1080/00207659.2019.1701320

Roman Hofreiter & Miloslav Bahna (2020) Looking for a Job and Borrowing Money: Uncertainty and the Reliance on Strong Ties, International Journal of Sociology, 50:2, 103-121, DOI: 10.1080/00207659.2020.1726628

Markus Hadler, Florian Gundl & Bostjan Vrecar (2020) The ISSP 2017 Survey on Social Networks and Social Resources: An Overview of Country-Level Results, International Journal of Sociology, 50:2, 87-102, DOI: 10.1080/00207659.2020.1712048

Lindholm, Paula (2020). Sosiaalinen pääoma ja henkinen hyvinvointi: tutkimus sosiaalisen pääoman yhteydestä henkiseen kuormittuneisuuteen. Tampere: Tampereen yliopisto. Kandidaatin tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005155388

Blanchflower, David G. 2020. 'Is Happiness U-shaped Everywhere? Age and Subjective Well-being in 145 Countries.' Journal of Population Economics 34, 575-624. doi: 10.1007/s00148-020-00797-z

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Sapin, Marlene, Joye, Dominique, Wolf, Christof, Andersen, Johannes, Bian, Yanjie, Carkoglu, Ali, Fu, Yang-Chi, Kalaycioglu, Ersin, Marsden, Peter V. and Smith, Tom W. 2020.'The ISSP Social Networks and Social Resources Module.' International Journal of Sociology 50:1, 1-25.

Kemppinen, Samu. (2021). Sosiaalinen pääoma, yksinäisyys ja sosioekonomiset terveyserot: Sosiaalinen pääoma ja yksinäisyys välittävinä tekijöinä psykososiaalisessa selitysmallissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106113649.

Vartiainen, Neea (2020). Kun raha ei kasva puussa. Sosioekonomisen aseman yhteys rahalainojen lähteisiin. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden kandidaatintutkielma.

Blanchflower, David G. & Clark, Andrew E. 2021. Children, unhappiness and family finances. Journal of Population Economics 34(2):625-53. doi:10.1007/s00148-020-00798-y

Schobin, J (2022): "Loneliness and Emancipation: A Multilevel Analysis of the Connection between Gender Inequality, Loneliness, and Social Isolation in the ISSP 2017." In: International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (12). doi: https://doi.org/10.3390/ijerph19127428

Taniguchi, H. and Kaufman, G. (2022): "Family, Collectivism, and Loneliness from a CrossCountry Perspective." In: Applied Research in Quality of Life 17 (3): 1555-1581. doi: https://doi.org/10.1007/s11482-021-09978-8

Pitkänen, Reetta (2024). Yksin, mutta ei yksinäinen: Sinkkujen kokema yksinäisyys ja tyytyväisyys elämään. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Raudenská, Petra (2023) Single-item measures of happiness and life satisfaction: the issue of cross-country invariance of popular general well-being measures. Humanities and Social Sciences Communications 10, 861 (2023). https://doi.org/10.1057/s41599-023-02299-1

Otero, Gabriel & Völker, Beate & Rözer, Jesper & Mollenhorst, Gerald (2024) Differences in access to social capital across societies, European Sociological Review, Volume 40, Issue 3, Pages 493-510, https://doi.org/10.1093/esr/jcad035

Blanchflower, David & Bryson, Alex (2024) The Gender Well-Being Gap. Social Indicators Research 173, 1-45. https://doi.org/10.1007/s11205-024-03334-7

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013

Hennig, Marina; Laier, Bastian. (2023) Social Resources and Life Satisfaction: Country-Specific Effects? International Journal of Sociology 53(1):22. https://doi.org/10.1080/00207659.2022.2134614.