Aineiston nimi

Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat

Aineistonumero

FSD3255

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3255
https://doi.org/10.60686/t-fsd3255

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto)
• Roos, Jeja-Pekka (Helsingin yliopisto)
• Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto)
• Tanskanen, Antti O. (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suuret ikäluokat pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurten ikäluokkien lapsille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3256).

Aluksi kysyttiin lasten ja lastenlasten lukumäärää, jonka jälkeen siirryttiin kysymään tarkemmin vastaajan omista lapsista. Haluttiin tietää lapsen sukupuoli ja ikä sekä onko vastaajan lapsilla lapsia. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan yhteydenpidon useutta lapsenlapsiin. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan omia, 18 vuotta täyttäneitä lapsia. Kysyttiin, minkä ikäisenä lapsi on muuttanut pois kotoa, kuinka kaukana vastaajasta hän asuu, millaisena vastaaja pitää lapsen taloudellista tilannetta, kuinka usein vastaaja on ollut yhteydessä lapseen viimeisten 12 kuukauden aikana, kuinka läheiseksi lapsi koetaan ja onko vastaajalla ollut ristiriitoja lapsensa kanssa.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajan lapsiltaan saamasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta ja tiedusteltiin taloudellisen tuen määrää. Tämän jälkeen haluttiin tietää, onko vastaaja antanut lapsilleen maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, onko vastaajan lapsi tai lapsen puoliso rajoittanut vastaajan yhteydenpitoa lapsenlapseen.

Tämän jälkeen siirryttiin kysymyksiin vastaajan omista ja hänen puolisonsa vanhemmista. Ensin kysyttiin ovatko vanhemmat elossa ja sen jälkeen esitettiin kysymyksiä elossa olevista vanhemmista. Kysymykset olivat samoista aihepiireistä kuin vastaajan lapsia käsitelleet kysymykset. Tiedusteltiin, koska vanhemmat ovat syntyneet, kuinka kaukana vastaajasta ja missä he asuvat sekä pyydettiin arviota vanhemman terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kysyttiin myös yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja ristiriidoista. Lisäksi kysyttiin vastaajan omille tai puolisonsa vanhemmille antamasta maksuttomasta hoiva-avusta, maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisen tuen antamisesta.

Sisaruksia koskevat kysymykset noudattelivat samaa linjaa kuin lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia käsitelleet kysymykset. Kysyttiin sisarusten lukumäärää, syntymävuosia, sukupuolta, miten kaukana sisarus asuu ja tiedusteltiin yhteydenpidon useutta. Lisäksi kysyttiin läheisyyden tuntemuksista, erimielisyyksistä ja kokivatko vastaajat hänen vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Tiedusteltiin myös maksuttomasta hoiva-avusta ja maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisesta tuesta, jota vastaaja on antanut sisaruksilleen tai saanut sisaruksiltaan. Kysyttiin myös, kuinka usein he olivat olleet yhteydessä sisarusten lasten kanssa viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko vastaaja antanut heille taloudellista tukea kyseisenä aikana.

Seuraavat kysymykset käsittelivät muita sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät asu vastaajan kanssa samassa taloudessa. Heidän osaltaan kysyttiin yhteyden pidon useudesta, käytännön avun, hoiva-avun sekä taloudellisen tuen saamisesta ja antamisesta. Lisäksi kysyttiin ystävien määrää, ja erikseen vastaajan läheisiksi kokemien ystävien määrää.

Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.

Asiasanat

avunanto; hoivatyö; huolenpito; ihmissuhteet; isovanhemmat; lapsenlapset; lapset (perheenjäsenet); lastenhoito; perhesuhteet; sosiaaliset verkostot; sukulaiset; sukupolvet; suuret ikäluokat; tukeminen; vanhemmat; vuorovaikutus; ystävät

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Tuottajat

• Helsingin yliopisto
• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2011 – 2012

Aineistonkeruun ajankohta

2012-03-16 – 2012-05-29

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa asuvat ja Suomessa vuosina 1945-1950 syntyneet naiset ja miehet (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Osa aineistoon vastaajista on nk. pitkittäisvastaajia, jotka vastasivat vuoden 2007 kyselyyn ja antoivat suostumuksen osallistua tähänkin tutkimukseen. Osa on kerätty poimimalla otos suurista ikäluokista Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevan tietokannan uusimmasta versiosta (2011/2012) yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

65,1

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3256 Sukupolvien ketju 2012: suurten ikäluokkien aikuiset lapset

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkimusaineisto on osan vastaajien kohdalla yhdistettävissä saman hankkeen suurten ikäluokkien lapsille tehtyyn kyselyyn FSD3256 muuttujan bv1 (Perheen tunnus) avulla. Tietoarkiston ilmoittamissa julkaisuissa osa on merkitty liittyväksi molempiin suurten ikäluokkien ja aikuisten lasten aineistoihin (FSD3255 ja 3256), vaikka julkaisuissa on käytetty vain toista aineistoa.

Aineistosta on poistettu tunnisteellisuuden vuoksi pitkäaikaisia terveysongelmia (k8), lastenhoitoapua (k32), tasapuolista kohtelua (k61) ja kyselyn palautetta käsittelevät avovastaukset. Samasta syystä muuttujien ääriarvot on yhdistetty (puolison syntymävuosi k3b) ja muuttujien luokkia on yhdistetty (siviilisääty k2, koulutusaste k5a ja k5b).

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Rotkirch, Anna (Väestöliitto) & Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto) & Roos, Jeja-Pekka (Helsingin yliopisto) & Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto) & Tanskanen, Antti O. (Helsingin yliopisto): Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat [data]. Dataversio 1.0 (2018-11-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3255; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3255

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2018). Sibling similarity and relationship quality in Finland. Acta Sociologica, 61, doi: https://doi.org/10.1177/0001699318777042.

Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2018). Should the family or the state provide support for the elderly people? Findings from a two-generational Finnish study. International Journal of Sociology and Social Policy, 38, doi: https://doi.org/10.1093/esr/jcy044.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2018). Marital disruption and intergenerational relations among older Finns. Contemporary Social Science, doi: 10.1080/21582041.2017.1422794.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2017). The "kinship penalty": Parenthood and in-law conflict in contemporary Finland. Evolutionary Psychological Science, doi: 10.1007/s40806-017-0114-8.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2017). Parenthood status and relationship quality between siblings. Journal of Family Studies, 23, doi:10.1080/13229400.2017.1374203.

Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2017). Intergenerational transfers towards adult children and elderly parents. Working Papers on Social and Economic Issues 14/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2017). Marital disruption and grandparental investment in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 12/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). The association between grandparental investment and grandparents' happiness in Finland. Personal Relationships, 23(4), 787-800.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood. In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. (pp. 183-197). London: Palgrave Macmillan.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Contact frequencies with nieces and nephews in Finland: Evidence for the preferential investment in more certain kin theory. Journal of Social and Personal Relationships, 33, 26-43.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Do Volunteering and Charity Pay Off? Well-being Benefits of Participating in Voluntary Work and Charity for Older and Younger Adults in Finland. Research on Ageing and Social Policy, 4, 2-28. doi:10.17583/rasp.2016.1640.

Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2016). Attitudes towards elderly care among older and younger Finns. Working Papers on Social and Economic Issues 17/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Tanskanen, A.O. (2016). Does sibling similarity predict relationship quality in Finland? A two-generational investigation. Working Papers on Social and Economic Issues 16/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2016). Parenthood is associated with conflicts with in-laws in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 7/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Pelkonen, I., Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Huono-osaiset nuoret aikuiset ja epävirallinen apu. Helsinki: Väestöliitto

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen? The Association between Voluntariness, Charity and Happiness. Yhteiskuntapolitiikka, 80, 469-481.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). The Association between Unequal Parental Treatment and the Sibling Relationship in Finland: The Difference between Full and Half-Siblings. Evolutionary Psychology, 13, 492-510.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2015). Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational Relations. Journal of Marriage and Family, doi:10.1111/jomf.12206.

Tanskanen, A.O. (2015). Childlessness and investment in nieces, nephews, aunts, and uncles in Finland. Journal of Biosocial Science, 47, 402-406.

Hämäläinen, Hans (2015): Apua tarpeiden vai mahdollisuuksien mukaan? Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaan hoiva- ja käytännön apuun yhteydessä olevat tekijät. Janus 23 (4), 387-404.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2014). Genetic Relatedness Predicts Contact Frequencies with Siblings, Nieces and Nephews: Results from the Generational Transmissions in Finland Surveys. Personality and Individual Differences, 69, 5-11.

Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2014). Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from in-laws in Finland. Advances in Life Course Research, 22, 41-48.

Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2014). Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka, 79, 365-374.

Danielsbacka, Mirkka & Tanskanen, Antti & Hämäläinen, Hans & Pelkonen, Inka & Haavio-Mannila, Elina & Rotkirch, Anna & Karisto, Antti & Roos, J.P. (2013). Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 58/2013.

Hämäläinen, Hans (2017). Perhesukupolvien välinen apu. Tutkimus suurten ikäkuokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 45. Helsinki: Unigrafia.

Danielsbacka, M. (2016). Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe. Publications of the Faculty of Social Sciences 13. Helsinki: Unigrafia.

Fonselius, R. (2018). Epävirallinen auttaminen suurten ikäluokkien elämässä: Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien vertailua. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Kuivalainen, M. (2018). Perhesukupolvet hankauksessa: Isovanhemman ja lapsenlapsen välisen yhteydenpidon rajoittaminen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Pelkonen, I. (2015). Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Paajanen, K. (2014). Epävirallisen auttamisen yhteys suurten ikäluokkien työssä jatkamiseen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.