Tekijät

• Lindeman, Marjaana (Helsingin yliopisto. Psykologian ja logopedian osasto)
• Svedholm-Häkkinen, Annika (Helsingin yliopisto. Psykologian ja logopedian osasto)
• Riekki, Tapani (Helsingin yliopisto. Psykologian ja logopedian osasto)

Asiasanat

autismi, avaruudellinen hahmottaminen, empatia, kognitiivinen uskontotiede, kognitiiviset prosessit, kognitio, magia, ongelmanratkaisu, paranormaalit ilmiöt, persoonallisuus, päättely, rokotteet, sosiaalinen vuorovaikutus, teleologia, tunteet, uskomukset, uskonnollisuus

Sisällön kuvaus

Aineisto on psykologinen kysely ajattelusta ja uskomuksista. Kyselyssä kartoitettiin mm. ajattelua, vastaajan kykyä tuntea myötätuntoa, sosiaalisia taitoja, suhtautumista rokottamiseen ja päättelyvirheitä, esim. henkisyyden näkemistä sielläkin, missä sitä ei nähdä yleisesti kulttuurissamme olevan. Aineisto sisältää samojen vastaajien vastaukset myös aikaisempaan tutkimukseen (Tietoarkistossa aineisto: FSD3259 Ihmismielen ja mekanistisen maailman ymmärtäminen 2013), jotta molempiin kyselyihin vastanneet henkilöt voidaan yhdistää toisiinsa. Osa kysymyspattereista on standardoituja mittareita ja osa tutkijoiden itsekehittämiä (ks. lisätietoa taustatietoa-tiedostoista). Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimussarjaa Ihmismielen ja mekanistisen maailman ymmärtäminen, jonka tarkoitus oli analysoida päättelyä, intuitiivisia psykologian ja fysiikan taitoja ja niiden suhdetta yliluonnollisiin uskomuksiin. Alla on esitelty aineiston sisältöä ja teemoja vuoden 2015 aineiston osalta. Vuoden 2013 aineiston sisällönkuvailun voit katsoa aineiston FSD3259 kuvailusta.

Kysely koostui suurelta osin väittämistä. Kyselyn alussa empaattisuutta arvioitiin mittarilla Basic Empathy Scale ja käsityksiä tiedon luonteesta arvioitiin asteikolla Epistemic Understanding Questionnaire. Vastaaja vastasi myös muihin empatiaa koskeviin kysymyksiin. Vastaajien käsityksiä heidän omista ajatuksistaan ja uskomuksistaan kartoitettiin Beck Cognitive Insight Scale -asteikolla. Lisäksi vastaajat arvioivat eri argumenttien laatua. Heille esitettiin myös kulttuurissamme huonoina tapoina pidettäviä tekoja, joiden yleisyyttä vastaajan tuli arvioida omassa käytöksessään. Vastaaja myös arvioi tuntisiko hän tekevänsä väärin, jos hän tekisi kyseisiä tekoja (tutkijoiden kehittämät Faux pas -testit).

Kyselyssä käsiteltiin myös uskonnollisuuteen, liialliseen mentalisointiin ja rokotteisiin liittyviä aiheita. Vastaajan tuli esimerkiksi arvioida erilaisista sanoista, ovatko ne hänen mielestänsä hengettömiä vai henkisiä. Vastaajalta tiedusteltiin vielä käsityksiä rokotuksista, niiden turvallisuudesta ja tuotannon eettisyydestä sekä onko vastaajalla tai hänen lähipiirissään ollut rokotteiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Lopuksi vastaajalle esitettiin vastaustavan huolellisuuden tarkistus muutaman kysymyksen avulla sekä tiedusteltiin, onko vastaajalla todettu Aspergerin tai autismin oireyhtymää.

Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. ikä, sukupuoli, uskontokunta, kätisyys, koulutus, päätoiminen toimenkuva, opiskelupaikka ja koulutuksen tai työn ala.