Aineiston nimi

Juomatapatutkimus 2016

Aineistonumero

FSD3282

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3282
https://doi.org/10.60686/t-fsd3282

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Mäkelä, Pia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)
• Härkönen, Janne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)
• Lintonen, Tomi (Alkoholitutkimussäätiö)
• Tigerstedt, Christoffer (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)

Muut tekijät

• Hokka, Päivi (Tilastokeskus. Tiedonhankintayksikkö)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus. Tiedonhankintayksikkö)

Sisällön kuvaus

Juomatapatutkimus 2016 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, juomistilanteita, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Tutkimuksia on tehty kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 alkaen. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008 ja 2016. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista (sukupuoli ja syntymävuosi) ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Tietoarkistoon on tallennettu vuoden 2016 tutkimuksesta myös erilliset käyttö- ja raittiuskerta-aineistot (FSD3313 ja FSD3314).

Alkoholinkäyttöön ja alkoholiasenteisiin liittyen esitettiin väitteitä muun muassa kohtuullisesta käytöstä, humaltumisesta ja käytöstä pienten lasten läsnä ollessa. Kysyttiin myös mitä, jos mitään, eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi.

Alkoholinkäyttäjien kulutusta ja käytön motiiveita tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat vuoden aikana juoneet esimerkiksi olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat olutta tai viiniä ruokajuomana, tai alkoholia niin että se tuntuu. Alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin kysymällä esimerkiksi juomisen hallinnasta, ongelmista, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja suhteesta omaan alkoholinkäyttöön.

Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Ne tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä muiden suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä.

Kaikilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet tai tilanneet internetistä eri alkoholijuomia ulkomailta ja kuinka monta litraa. Kysyttiin myös alkoholinkäytön terveydellisistä ja muista riskeistä sekä alkoholinkäytön tietolähteistä. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat ovat pelänneet tai tunteneet itsensä uhatuiksi päihtyneiden henkilöiden takia julkisissa tai yksityisissä paikoissa. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään.

Rahapelaaminen-osiossa kartoitettiin vastaajien pelaamista, rahapelaamisen useutta sekä pelaamiseen liittyviä ongelmia. Terveyteen liittyen tiedusteltiin mm. terveydentilasta, yksinäisyydestä ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja nuuskaamista. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta.

Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein ja minkä verran vastaajat juovat alkoholijuomia. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään, tunteneet syyllisyyttä tai loukanneet itseään tai muita. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Tiedusteltiin myös lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä päihteiden sekakäytöstä. Vastaajat erittelivät huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeilujaan ja käyttöään.

Aineisto sisältää myös vastaajien käyttökerroista yksilötasolle aggregoituja alkoholinkäyttöä kuvaavia muuttujia juomistiheydestä ja vuosikulutuksesta, kuten juomalajikohtaisen määrä-tiheys -mittarin (Quantity-Frequency, QF) ja portaittainen käyttötiheys -mittarin (Graduated Frequency, GF). Alkoholijuomien muunnoksissa sataprosenttiseksi alkoholiksi käytetyt kertoimet ja promillen laskukaava on kuvattu kyselylomakkeessa (perustiedoston muuttujaluettelossa).

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (vuosien 2015 ja 2016 lopussa), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja kotitalouden koko.

Asiasanat

alkoholi (päihteet); alkoholinkäyttö; alkoholiongelmat; asenteet; elämänhallinta; huumeet; juomatavat; päihteet; rahapelit; raittius; terveys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-08-29 – 2016-11-18

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-79-vuotiaat (ikä vuoden 2015 lopussa, eli 1936-2000 syntyneet) Suomessa asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Otos poimittiin elokuussa 2016 ositettuna satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Ensimmäisen ositteen muodostivat 18-29-vuotiaat ja toisen ositteen 15-17-vuotiaat ja 30-79-vuotiaat. Otoskoko oli 3870, johon 18-29-vuotiaista poimittiin satunnaisesti 1 233 ja muun ikäisistä yhteensä 2 637. 18-29-vuotiailla oli kaksinkertainen todennäköisyys tulla valituksi. Tällä pyrittiin varautumaan siihen, että ko. ikäryhmä jättää usein vastaamatta kyselyihin.

3870 henkilön brutto-otoksesta 47 kuului ylipeittoon (kuolleita tai pysyvästi ulkomailla/laitoksessa asuvia). Netto-otos oli siten 3823. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen saatekirje ja tutkimuksesta kertova esite. Hyväksyttyjä haastatteluvastauksia saatiin 2285. Puhelimitse haastateltiin lopulta 159 vastaajaa. Suullisen haastattelun päätteeksi haastateltaville annettiin täytettäväksi paperilomake, nk. lisäkysely. Haastateltava vastasi kysymyksiin ja sulki lomakkeen vastauskuoreen, jonka haastattelija vei postiin. Kirjeet menivät suoraan tallennusta tekevään yritykseen. Tietojen tallentamisen prosessia ja oikeellisuutta valvoi Tilastokeskus. Lisäkyselylomakkeita palautettiin 2150.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

59,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2587 Juomatapatutkimus 2008

FSD3313 Juomatapatutkimus: käyttökerrat 2016

FSD3314 Juomatapatutkimus: raittiuskerrat 2016

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu tarkat haastatteluajankohtamuuttujat. Vastaajien alkuperäiset kohdenumerot (hvanro) on arvottu uudestaan ja ne ovat yhdenmukaiset vuoden muissa juomatapatutkimuksissa (FSD3313, FSD3314). Tämä mahdollistaa vastaajien yhdistämisen aineistojen välillä.

Arkistoitu aineisto ei sisällä kyselylomakkeen kysymyksiin k11, l6, q10, q12, jka, jkb ja tarkistus liittyviä muuttujia eikä Tilastokeskuksen rekistereistä saatuja muuttujia (pois lukien sukupuoli ja syntymävuosi). Arkistoitu aineisto ei sisällä ammattitietoja (a11), mutta siinä on ammatista johdettu sosioekonomisen aseman muuttuja.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, kpaino ja apaino, joista jompaakumpaa tulee käyttää aineiston analyyseissä. Painotuksessa huomioitiin 18-29-vuotiaille tehty ylipoiminta. Aineistolle tehtiin kalibrointipainot, jotka huomioivat asuinalueen ja ikäryhmät sukupuolittain. Ikäryhmiä olivat 15-17-vuotiaat, 18-24-vuotiaat, 25-29-vuotiaat, 30-39-vuotiaat, 40-54-vuotiaat, 55-69-vuotiaat ja 70-79-vuotiaat. Asuinalue määriteltiin aluehallintaviraston mukaisella aluejaolla, mutta kuitenkin siten, että pääkaupunkiseutu erotettiin omaksi alueekseen. Näin saatiin kahdeksan asuinaluetta. Kalibrointipainot ovat ns. korottavat painot, joita käyttämällä saadaan frekvenssitaulukoista tieto, montaa perusjoukon henkilöä kyseinen vastaajajoukko vastaa. Perusjoukon jakaumat laskettiin vuoden 2016 marraskuun väestötietokannasta, jolloin jakaumat kertovat perusjoukon jakauman aineistonkeruun loppuvaiheessa. Lisäksi laskettiin analyysipainot, jotka saatiin jakamalla edellä mainitut painot niiden keskiarvolla. Analyysipainot vaihtelevat välillä 0,52-1,46 ja niiden keskiarvo on 1. Näitä painoja on käytettävässä kaikissa sellaisissa analyyseissä, joissa arvioidaan tulosten satunnaisvaihtelua (luottamusvälit, tilastolliset testit, mallit).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Mäkelä, Pia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Härkönen, Janne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Lintonen, Tomi (Alkoholitutkimussäätiö) & Tigerstedt, Christoffer (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Juomatapatutkimus 2016 [data]. Dataversio 2.0 (2019-02-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3282; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3282

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Aineistoa luovutetaan tutkimuskäyttöön (myös pro gradu -tutkielmiin) erillisellä luvalla. Aineistoa ei luovuteta harjoitusmateriaaliksi tutkimusmenetelmäopetukseen, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Mäkelä, Pia & Savonen, Jenni & Hokka, Päivi & Härkönen, Janne (2017). Juomatapatutkimus 2016. Menetelmäkuvaus, aineistot ja kyselylomakkeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 25/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-871-5

Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9

Julkaisut aineistosta

Ahtinen, Suvi & Mäkelä, Pia & Nevalainen, Jaakko & Hokka, Päivi & Lintonen, Tomi (2018). Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83:2, 191-198.

Mäkelä, Pia & Savonen, Jenni & Hokka, Päivi & Härkönen, Janne (2017). Juomatapatutkimus 2016. Menetelmäkuvaus, aineistot ja kyselylomakkeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 25/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-871-5

Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9

Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne & Lintonen, Tomi & Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina (2018). Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Raitasalo, K. (2017). Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-885-2

Österberg, E. & Raitasalo K. & Karlsson T. & Mäkelä P (2017). Alkoholipoliittiset mielipiteet. Helsinki: THL. Tilastoraportti 12/2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705036297

Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C ja Warpenius K (2018) Mihin kirjalla pyritään? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 7-11. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Karlsson T (2018) Mitä tilastot kertovat alkoholinkäytöstä ja haitoista? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 15-25. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P (2018) Miten käyttötavat ovat muuttuneet? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 26-38. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Lintonen T, Mäkelä P (2018) Kuinka suuri osa juomisesta on alkoholin riskikäyttöä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 39-48. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Härkönen J, Warpenius K, Mäkelä P (2018) Miten paljon alkoholinkäyttäjät ovat kokeneet haittoja omasta juomisestaan? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 49-57. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Tigerstedt C, Mäkelä P, Warpenius K (2018) Millaisia haittoja juomisesta koituu muille kuin juojalle itselleen? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 58-66. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P (2018) Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 67-77. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Lintonen T, Nevalainen J, Latvala T (2018) Miten alkoholin riskikäyttö, muiden päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö sekä rahapelaaminen liittyvät toisiinsa? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 78-88. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Hakkarainen P, Karjalainen K, Tigerstedt C (2018) Missä määrin ja kuinka usein alkoholia, huumeita ja lääkkeitä käytetään yhdessä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 89-97. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Tigerstedt C, Karlsson T, Härkönen J (2018) Suosivatko suomalaiset miedompia alkoholijuomia ja onko oluen ja viinin ruokajuominen yleistynyt? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 101-111. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Warpenius K ja Mäkelä P (2018) Missä suomalaiset juovat? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä. Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 112-124. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Raitasalo K (2018) Hyväksyvätkö suomalaiset alkoholinkäytön lasten läsnä ollessa? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 125-133. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P (2018) Milloin suomalaiset juovat? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 134-143. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Härkönen J, Mäkelä P (2018) Miten alkoholinkäyttö muuttuu elämänkaaren ja sukupolvien myötä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 147-157. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Raitasalo K, Tigerstedt C, Simonen J (2018) Miksi nuoret juovat vähemmän? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 158-167. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P (2018) Miten työikäisten yhteiskunnallinen asema on yhteydessä alkoholinkäyttöön? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 168-177. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Tigerstedt C, Mäkelä P, Vilkko A, Pentala-Nikulainen O (2018) Miten eläkeikäiset juovat? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 178-189. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Härkönen J & Karlsson T (2018) Miten suhtautuminen alkoholiin on muuttunut? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 193-204. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Härkönen J, Katainen A (2018) Mitä syitä suomalaiset esittävät alkoholinkäytölleen? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 205-213. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Katainen A, Härkönen J (2018) Miten suomalaiset perustelevat raittiuttaan? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 214-224. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Warpenius K, Markkula J, Mäkelä P (2018) Millaisia käsityksiä suomalaisilla on alkoholinkäytön terveysriskeistä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 225-236. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Warpenius K, Mäkelä P, Raitasalo K, Castrén S (2018) Miten suomalaiset hallitsevat alkoholinkäyttöään? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 237-248. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T (2018) Mikä on muuttunut 2000-luvulla, mikä ei? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 251-257. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Warpenius K ja Mäkelä P (2018) Alkoholinkäytön vähentäminen ja haittojen ehkäisy: mitä opimme Näin Suomi Juo -kirjan tuloksista? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 258-267. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P (2018) Menetelmäliite: Juomatapatutkimuksen aineisto. Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 269-277. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Mäkelä P, Härkönen J (2017) Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5): 513-526. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102550285

Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T, Härkönen J, Lintonen T, Warpenius K (2020) Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 37(6)609-618.https://doi.org/10.1177/1455072520954324

Warpenius K, Mäkelä P (2020) The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 37(6) 619-631.https://doi.org/10.1177/1455072520954328

Mäkelä P, Warpenius K (2020) Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings. Drug and Alcohol Review 39(4) 321-329. https://doi.org/10.1111/dar.13068

Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P (2019) Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim, 135(16):1459-66.

Tolonen H, Honkala M, Reinikainen J, Härkänen T, Mäkelä P (2019) Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey. Scandinavian Journal of Public Health 47(4):469-73. https://doi.org/10.1177/1403494819840895

Ahtinen S., Mäkelä P., Nevalainen J., Hokka P., & Lintonen T. (2018) Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83(2), 191-198.

Jouhki, Hannu & Oksanen, Atte (2021) To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism. In Substance Use & Misuse, Volume 57, 2022 - Issue 2. https://doi.org/10.1080/10826084.2021.2002897

Jouhki, Hannu & Oksanen, Atte (2022). To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism. In Substance Use & Misuse 57:2, 202-211. DOI: 10.1080/10826084.2021.2002897

Lyyra, Nelli (2021). Yksinäisyys ja alkoholinkäyttö - yhteen kietoutuneet haasteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Alko Oy: Helsinki.