Tekijät

• Kuusipalo, Paula (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
• Kinossalo, Maiju (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
• Sihto, Jaakko (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
• Tiilikka, Tiina (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
• Raziano, Alissia (Liège University)
• Drößler, Thomas (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
• Rohr, Margund K. (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
• Wächter, Franziska (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
• Amadasi, Sara (University of Modena and Reggio Emilia)
• Ballestri, Chiara (University of Modena and Reggio Emilia)
• Baraldi, Claudio (University of Modena and Reggio Emilia)
• Struzik, Justyna (Jagiellonian University in Krakow)
• Slusarczyk, Magdalena (Jagiellonian University in Krakow)
• Warat, Marta (Jagiellonian University in Krakow)
• Righard, Erica (Malmö University)
• Harju, Anne (Malmö University)
• Svensson Källberg, Petra (Malmö University)
• Frisch, Morten (Malmö University)
• Farini, Federico (University of Northampton)
• Murray, Jane (University of Northampton)
• Woodbridge-Dodd, Kim (University of Northampton)
• Prokopiou, Eva (University of Northampton)
• Scollan, Angela (University of Northampton)

Asiasanat

kielitaito, koululaiset, koulut, lapset (ikäryhmät), maahanmuuttajat, maahanmuuttajatausta, monikulttuurisuus, peruskoulu, toimijuus, tulkit, tulkkaus, vuorovaikutus

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu tulkkien kokemuksia työstään lasten ja nuorten kanssa, monikulttuurisuudesta ja vuorovaikutuksesta eri kielillä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa ja Puolassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma.

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he osallistuneet tulkkausta käsitteleviin koulutuksiin, ja mitä kieliä ja kieliresursseja he käyttävät työssään. Vastaajat kertoivat, mitä viestintäkanavaa he käyttävät lasten vanhempien kanssa viestimisessä ja mitkä asiat mahdollisesti aiheuttavat ongelmia viestinnässä. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat työssään kohdanneet lapsia, joilla on ongelmia esimerkiksi uusien tilanteiden tai kielen kanssa, miten tällaiset ongelmat on huomattu ja ketkä ovat osallistuneet tilanteen ratkaisemiseen.

Vastaajat ottivat kantaa siihen, kuinka hyvin he tulkkeina voivat esimerkiksi vähentää asiakkaiden etnistä stereotypisointia tai lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin he pystyvät tukemaan lasten toimijuutta ja aloitteellisuutta. Tulkit kertoivat, kuinka tyytyväisiä he ovat muun muassa omaan työtilanteeseensa tai suhteisiin asiakkaisiin, heidän vanhempiinsa tai kollegoihin. Lopuksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista.

Taustatietoina aineistossa on vastaajan sukupuoli, työkokemus vuosina, koulutustaso, koulutaso jolla he työskentelevät, tieto vastaajan ja tämän vanhempien synnyinmaasta sekä maahanmuuttajataustaisuus.