Aineiston nimi

Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijakyselyt, kehonkoostumus- ja liikemittaukset 2015-2017

Aineistonumero

FSD3445

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3445
https://doi.org/10.60686/t-fsd3445

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Haukkala, Ari (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Aineistossa on Let´s Move It -hankkeessa kerättyä tutkimusdataa ammattikouluopiskelijoiden istumisesta ja liikunnallisesta aktiivisuudesta yli vuoden kestäneeltä tutkimusajanjaksolta. Opiskelijoilta seurattiin neljällä eri aikapisteellä mm. fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua, persoonallisuudenpiirteitä, liikuntauskomuksia, motivaatiota ja kehonkoostumusta. Aineisto koostuu neljästä lomakekyselystä, tutkimuksen alussa ja lopussa tehdyistä Tanita-kehonkoostumusmittauksista sekä kolmessa aikapisteessä tehdyistä HOOKIE-liikemittauksista ja liikuntapäiväkirjoista. Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/81/626/2014) sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (201310238).

Opiskelijat jaettiin kontrolli- ja interventioryhmiin. Interventioryhmä osallistui monimuotoiseen liikunnan lisäämisen ja passiivisen ajan vähentämisen toimenpiteisiin, kuten kuuteen Let´s move it-ryhmätapaamiseen sekä taukojumppiin, ja oppilailla oli mahdollisuus käyttää jumppapalloja tunneilla. Lisäksi oppilaitoksissa suoritettiin julistekampanja ja oppilaille tarjottiin materiaalia nettisivujen ja työkirjan avuin. Toiminnoissa keskeisinä toimijoina olivat oppilaitosten opettajat, joilta kerättiin myös tutkimusaineistoa (FSD3446).

Neljästi toistetut sessiokyselyt sisältävät pääosin samat muuttujat muutamin poikkeuksin. Kyselyissä kartoitettiin aluksi vastaajan terveydentilaa: vammoja, psykosomaattisista oireita, stressiä, fyysistä kuntoa, unen laatua ja syömistapoja. Seuraavaksi kysyttiin liikunnan määrästä, rasittavuudesta ja tavoista sekä liikkumiseen suhtautumista väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, liikunnan harrastamisen syitä ja mitä vaikutuksia sykettä nostavalla liikunnalla 1,5 tunnin ajan viikossa voisi olla elämään.

Seuraavaksi tiedusteltiin väitteiden avulla liikunnan ympäristötekijöitä, läheisten suhtautumista liikkumiseen, seuraavan kuukauden liikuntasuunnitelmia ja uskoa liikuntaohjelman suorittamista kohtaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko edellisen kahden viikon aikana miettinyt erilaisia liikkumiseen liittyviä asioita ja mitä liikuntaan liittyviä toimia vastaaja on tehnyt edellisen kolmen viikon aikana. Lopun kysymykset koskivat persoonallisuutta, yhtäjaksoista istumista ja makoilua sekä kouluympäristöä. Vastaajalta tiedusteltiin mm. istumisen määrää tunteina ja minuutteina, istumisen keskeyttämistä ja istumisen vähentämisen hyötyjä.

Hookie-mittauksessa henkilö on pitänyt kolmena eri ajankohtana (a. ennen liikuntaohjelmaa, b. heti sen jälkeen ja c. puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) viikon verran liikkumista mittaavaa laitetta. Tietoja on kerätty päivittäin mm. liikkumattomasta ajasta, istumiseen käytetystä ajasta, eri tasoiseen urheiluun käytetystä ajasta sekä askelten- ja juoksuaskelten määrästä. Opiskelijat täyttivät paperisen kyselylomakkeen (liikuntapäiväkirjan) joka päivä mittausviikon ajan. Lomakkeessa kysyttiin olivatko vastaajat olleet kyseisenä päivänä pääosin koulussa, töissä/työharjoittelussa tai jossain muualla, harrastivatko vastaajat sinä päivänä uintia tai vesiliikuntaa ja oliko vastaajilla sairautta tai vammaa, joka hankaloitti liikkumista.

Tanita-kehonkoostumusmittauksia on tehty kahdessa ajankohdassa: ennen liikuntaohjelman alkua (a.) ja puoli vuotta liikuntaohjelman jälkeen (b.). Kyselyssä on jätetty mittauksen tiedot muun muassa painosta, pituudesta, kehon rasvan määrästä ja painoindeksistä. Aineisto sisältää koostumusmittaukset myös erikseen kehon eri osista.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. sukupuoli, ikä, tutkinto, paino, pituus ja vanhempien koulutus.

Asiasanat

ajankäyttö; ammattikoululaiset; elintavat; fyysinen aktiivisuus; fyysinen hyvinvointi; interventiotutkimus; istuminen; kehonkoostumus; liikkumattomuus; liikunta; mittauslaitteet; opiskelu; persoonallisuus

Tieteenala/Aihealue

• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Fyysinen kunto ja liikunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Ammatillinen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto)
• Haukkala, Ari (Helsingin yliopisto)
• Kaaja, Elisa (Helsingin yliopisto)
• Köykkä, Katariina (Helsingin yliopisto)

Ajallinen kattavuus

2015-01 – 2017-06

Aineistonkeruun ajankohta

2015-01 – 2017-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Helsingin metropolialue

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat (poislukien luokat, joissa oppilailla on useita fyysisiä tai henkisiä rajoitteita tai puutteellinen suomen kielen taito tai jotka osallistuvat opetukseen vain kerran viikossa tai vähemmän; opiskelijat, joille kehonkoostumusmittaus on mahdoton (esim. sydämentahdistin tms.))

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Tutkimusasetelma on ryvässatunnaistettu kenttäkoe. Tutkimukseen valittiin kuusi ammatillista oppilaitosta Helsingin metropolialueella, joissa oli eniten uusia aloittavia oppilaita. Valitut luokat olivat ensimmäisen ja toisen vuoden luokkia. Kuudesta koulusta kolme satunnaistetusti sai Let's Move It -intervention. Satunnaistaminen tehtiin oppilaitostasolla kontaminaation välttämiseksi ja intervention toteuttamisen helpottamiseksi. Tutkimukseen kutsuttiin 1240 opiskelijaa, joista 1112 (89.7%) osallistui tutkimukseen. Tietoarkiston datassa havaintoja on 1176.

Kyselyitä oli neljä ja ne toteutettiin Survey Monkey -verkkokyselynä kouluajalla. Alkumittaus tapahtui aikapisteessä T1. Ensimmäinen seurantakysely kerättiin interventioryhmältä kolme viikkoa alkumittauksen jälkeen (aikapiste T2, vain interventiohaara), toinen seurantakysely kerättiin kuuden viikon päästä (aikapiste T3) ja kolmas seurantakysely noin 14 kuukauden kuluttua (aikapiste T4) tutkimuksen alkupisteestä. Kyselyn täyttämisen jälkeen osallistujat osallistuivat seitsemän päivää kestävään Hookie-liikemittaukseen ja liikuntapäiväkirjan pitämiseen, jotka toteutettiin kolmesti: alkumittauksessa, noin kuusi viikkoa ja noin 14 kuukautta lähtömittauksen jälkeen. Liikemittaria käytettiin valveillaoloajan. Ensimmäisellä mittauskerralla käyttökelpoista liikemittausdataa saatiin 741 oppilaalta, 521 (70.3%) oppilaalta mittauspisteessä T3 ja 406 (54.8%) oppilaalta mittauspisteessä T4. Opiskelijoille toteutettiin myös Tanita-kehonkoostumusmittaus kouluajalla alkumittauksessa ja noin 14 kuukautta alkumittauksen jälkeen.

Hookie-liikemittarina oli 3-axis Hookie AM 20-accelerometer, Traxmeet Ltd, Finland, joka kiinnitetään vyön avulla lantiolle. Muistitikun kokoinen Hookie-liikemittari rekisteröi erilaisen liikkumisen ja sen tehon. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus saada tekstiviestimuistutus mittarin pitämisestä. Kehonkoostumusmittaus toteutettiin Tanita MC-780 MA monitaajuusanalysaattorilla, joka on hyväksytty lääketieteelliseen käyttöön MDD NAWI luokka III.

Lisätietoa tutkimusasetelmasta, arvioiduista muuttujista ja intervention kehittämisestä löytyy julkaisuista Hankonen, N. et al (2016) "Let's Move It" - a school-based multilevel intervention to increase physical activity and reduce sedentary behaviour among older adolescents in vocational secondary schools: Study protocol for a cluster-randomized trial ja Hankonen, N. et al. (2019). Changing activity behaviours in vocational school students: The stepwise development and optimised content of the 'Let's Move it' intervention.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Mittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminen

Kontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoe

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Tekniset keruuvälineet

Vastausprosentti

89,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3212 Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen pilottitutkimus 2014

FSD3437 Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijahaastattelut 2015-2017

FSD3446 Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opettajakyselyt 2015-2017

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on poistettu tunnisteellisuussyistä muuttujat, jotka ovat sisältäneet syntymäpäivä- tai nimitietoja. Lisäksi aineistosta on poistettu nimitietoja sisältävien ryhmien nimet, nimikirjaimia sisältäviä testin valvoja -muuttujia sekä oppilaitosten nimet on korvattu sanalla "oppilaitos". Aineistosta on poistettu myös kaikki avomuuttujat pois lukien: k220_2: Let's Move It -oppituntien keskeisimmästä viestistä. Yhden arvoiltaan poikkeuksellisen havainnon tiedot on poistettu Tanita-kehonkoostumusmuuttujista. Jätetyt avovastaukset on tarkistettu tunnisteellisten tietojen varalta.

Datassa kyselyt ja mittausten tulokset on nimetty seuraavasti: kyselyiden vastaukset ovat k-alkuisia muuttujia, Hookie-liikemittausten muuttujat a-alkuisia, Tanita-kehonkoostumusmittausten b-alkuisia, taustamuuttujat bv-alkuisia ja päiväkirjamuuttujat ovat välillä T1D1day-T4typi. Se minkä aikapisteen kyselystä tai mittauksesta datassa on kyse, selviää alaviivan jälkeen tulevasta numerosta. Muuttujan alaviivan jälkeen tuleva numero viittaa keruun aikapisteeseen (1=alkumittaus, 2=kolmen viikon päästä alkumittauksesta, 3=kuuden viikon päästä alkumittauksesta ja 4=14 kuukauden päästä alkumittauksesta). Päiväkirjamuuttujissa T1D1day-T4typi, T viittaa aikapisteeseen ja D päivään, jolloin arvo on annettu, teksti day, typi tms. viittaa kysymyksen sisältöön.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto) & Haukkala, Ari (Helsingin yliopisto): Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijakyselyt, kehonkoostumus- ja liikemittaukset 2015-2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2021-03-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3445

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoa Let´s move it -hankkeesta

Yleiskuvaus tutkimusprojektista ja tutkimusprojektin tuottama materiaalipankki oppilaitoksille.

Julkaisut aineistosta

Rehnström, K. (2015). Ennustaako järkeillyn käyttäytymisen lähestymistapa paikallaanoloa ja sen rajoittamista ammattiin opiskelevilla nuorilla?

Nummela, N. (2016). Persoonallisuuspiirteiden ja motivaation yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ammattiin opiskelevilla.

Heino, M. (2016). No use reasoning with adolescents? A randomised controlled trial comparing persuasive messages.

Köykkä, K. (2017). Is habit formation effective in making students' sitting reduction a regular routine for vocational school teachers? Evaluating outcomes and habit formation processes in the Let's Move It teacher intervention.

Palsola, M. (2020). Associations between behaviour change technique use, quality of motivation and physical activity.

Heino, M. T. J., Knittle, K., Fried, E., Sund, R., Haukkala, A., Borodulin, K.... Hankonen, N. (2019). Visualisation and network analysis of physical activity and its determinants: Demonstrating opportunities in analysing baseline associations in the Let's Move It trial. Health Psychology and Behavioral Medicine, 7(1), 269-289. https://doi.org/10.1080/21642850.2019.1646136

Köykkä, K., Absetz, P., Araujo-Soares, V., Knittle, K., Sniehotta, F. F., & Hankonen, N. (2019). Combining the reasoned action approach and habit formation to reduce sitting time in classrooms: Outcome and process evaluation of the Let's Move It teacher intervention. Journal of Experimental Social Psychology, 81, 27-38. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2018.08.004

Heino, M. T. J., Knittle, K., Haukkala, A., Vasankari, T., & Hankonen, N. (2018). Simple and rationale-providing SMS reminders to promote accelerometer use: a within-trial randomised trial comparing persuasive messages. BMC Public Health, 18(1), 1352. https://doi.org/10.1186/s12889-018-6121-2