Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2019

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES

Aineistonumero

FSD3467

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3467
https://doi.org/10.60686/t-fsd3467

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta)

Muut tekijät

• Vaalitutkimuskonsortion lomaketyöryhmän jäsenet (Sami Borgin lisäksi) Aino Tiihonen (Tampereen yliopisto), Peter Söderlund (Åbo Akademi) ja Kim Strandberg (Åbo Akademi)
• Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmä kaudella 1.1.2018-31.12.2021: Kimmo Grönlund (pj, Åbo Akademi), Åsa von Schoultz (Helsingin yliopisto), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto), Elina Kestilä-Kekkonen (Tampereen yliopisto) ja Kim Strandberg (Åbo Akademi)

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2019 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (5-moduuli). Aineistonkeruun rahoitti Oikeusministeriö.

Aluksi kysyttiin, kuinka kiinnostunut vastaaja on politiikasta ja paljonko hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista ja puolueista. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollista puoluejäsenyyttä ja sitä, onko hän allekirjoittanut valtiollisen tason kansalaisaloitetta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa kaksikielisyys, monikulttuurisuus, tuloerot ja ympäristökysymykset.

CSES-osion alussa esitettiin väittämiä mm. poliitikkojen toiminnasta ja maahanmuutosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä piirteitä he pitävät tärkeinä siinä, että henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajat myös arvioivat, kuinka hyvin Sipilän hallitus onnistui toiminnassaan edellisellä vaalikaudella. Vastaajilta kysyttiin, mikä puolue edustaa parhaiten heidän omia näkemyksiään ja mitä puoluetta ja ehdokasta he äänestivät 2019 eduskuntavaaleissa. Vastaajat myös kertoivat, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Vastaajia myös pyydettiin asettamaan puolueet ja itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, voiko ihmisiin heidän mielestään luottaa ja kuinka paljon he luottavat eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, tiedotusvälineisiin tai virkamiehiin. Tämän jälkeen esitettiin muutama poliittista tietotasoa mittaava kysymys.

Käyntihaastattelua seuranneessa perävaunulomakkeessa kysyttiin, miten puolueiden tavoitteet erottuivat toisistaan mm. työllisyyttä, verotusta, ympäristöä, vanhustenhoitoa ja koulutusta koskevissa asioissa. Vastaajat myös arvioivat, miten edellinen hallitus oli onnistunut hoitamaan samoja asioita ja mitkä niistä kiinnostivat vastaajia eniten. Vastaajat ottivat kantaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä koskeviin väittämiin, jotka käsittelivät Euroopan unionia, demokratiaa, Natoa, samaa sukupuolta olevien oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Seuraavaksi vastaajat kertoivat erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Vastaajat arvioivat vaalihäirintään liittyviä väitteitä ja kertoivat, olivatko havainneet vaalihäirintää vuoden 2019 vaaleissa tai pitävätkö sitä todennäköisenä tulevaisuudessa. Vastaajat kertoivat median seuraamisestaan, sosiaalisen median käytöstä sekä siitä, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja he olivat tehneet, esimerkiksi allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien käsityksiä siitä, kumpaa sukupuolta oleva poliitikko, mies vai nainen, kykenee toimimaan paremmin eri politiikan osa-alueilla. Vastaajat myös arvioivat, miten Sipilän hallituksen vaalilupauksen olivat toteutuneet heidän mielestään. Lopuksi vastaajat arvioivat niin Suomen talouden tilannetta kuin tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseen ja elämään yleensä. Vastaajilta kysyttiin vielä eri ryhmiin samastumisesta ja omista luonteenpiirteistä.

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, yleinen terveydentila, ammattiliittoon kuuluminen, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, vähemmistöön kuuluminen, kotikunta, vaalipiiri ja maakunta.

Asiasanat

demokratia; eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; joukkoviestimet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; puoluesidonnaisuus; vaalikampanjat; vaalikoneet; vaaliohjelmat (suunnitelmat); vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Vaalitutkimuskonsortio

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

• 2019-04-17 – 2019-07-15
• 2019-09-25 – 2019-10-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Otos ositettiin ja kiintiöitiin alueen, kuntatyypin, kielen, sukupuolen ja iän mukaan. Kiintiöinti perustuu tilastotietoihin kohderyhmän jakautumisesta ryhmiin näiden tekijöiden mukaan. Vastaajakiintiöt jaettiin alueellisesti maakuntajaon (NUTS-3) perusteella suhteessa kohdehenkilöiden määrään näillä alueilla. Tämän jälkeen jokaisella alueella vastaajat kiintiöitiin vielä kuntatyypin mukaan (haja-asutus, taajama, kaupunki) käyttäen Eurostatin DEGURBA-aluejakoa. Uudenmaan kohdalla erotettiin myös Helsinki omaksi alueekseen. Näiden perusteella vastaajat valikoituivat haastatteluihin. Haastattelut tehtiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelija valitsi lähtöosoitteen satunnaisesti annetulta postinumeroalueelta. Lisäksi kaupunkialueilla osa haastatteluista tehtiin hallihaastatteluina, joissa haastattelija varmisti postinumeron perusteella, että vastaajia on riittävästi eri alueilta. Ruotsinkieliset haastattelut tehtiin niillä alueilla, joissa ruotsinkielisen väestön osuus on merkittävä. Ruotsinkielisiä haastatteluja tehtiin Uudellamaalla, Helsingissä, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan perävaunulomakkeeksi. Perävaunulomakkeen täytti 753 henkilöä. Noin kaksi kolmasosaa haastatteluista toteutettiin huhti-toukokuussa. Puuttuvien kysymysten osalta aineistoa paikattiin puhelinhaastatteluilla 25.09.-05.10.2019.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

426 muuttujaa ja 1598 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2556 Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kysymyslomakkeen ohjelmoinnissa tapahtui virhe, jonka seurauksena alkuperäisessä tutkimusaineistossa oli 288 vastaajaa, joilta ei kysytty kysymyksiä Q12LHA Q12LH-a - K18_SO K18. Näitä vastaajia tavoiteltiin uudelleen ja heille esitettiin kysymättä jääneet kysymykset. 288 vastaajasta 173 suostui uusintahaastatteluun. Lopputuloksena on se, että aineistoon jäi 115 vastaajaa, joilta jäi kysymättä äänestyskäyttäytymistä koskevista vastauksista riippuen 3-6 kysymystä. Kysymykset olivat seuraavat: - Nykyisin monet jättävät syystä tai toisesta äänestämättä vaaleissa. Jätitkö sinä näissä eduskuntavaaleissa äänestämättä? - (Jos ei äänestänyt): Kuinka itsestään selvää äänestämättä jättäminen oli sinulle? - (Jos ei äänestänyt): Jos olisit käynyt äänestämässä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta olisit äänestänyt? - (Jos äänesti): Minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänestit nyt käydyissä eduskuntavaaleissa? - (Jos äänesti): Kuinka helppoa tai vaikeaa sinulle oli valita puolue tai ryhmittymä, jonka ehdokasta äänestit? - (Jos äänesti): Kuinka helppoa tai vaikeaa sinulle oli löytää sopiva ehdokas? - (Jos äänesti): Harkitsitko minkään muun puolueen tai ryhmittymän ehdokkaita? - (Jos harkitsi): Minkä puolueen tai ryhmittymän?

Tunnisteellisuussyistä aineistosta poistettiin Tietoarkistossa postinumeromuuttuja D23posti, puolison ammatti D14 sekä seuraavat "muu, mikä?"-tyyppiset avomuuttujat: äidinkieli D37_so, ammattiliitto D34_so ja uskontokunta D10_so. Kuntamuuttuja D17 luokiteltiin viiteen suurimpaan kaupunkiin, lisäksi luotiin maakuntamuuttuja. Kahdesta avomuuttujasta poistettiin yksittäinen miehen nimi. Ammattimuuttuja D07 luokiteltiin ISCO-08:n mukaisesti.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan (paino), joka painottaa yhdistetysti vastaajien kieli-, ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi.

Vuonna 2021 aineistoon on lisätty pääkyselylomakkeelle ja perävaunulomakkeelle uudet painomuuttujat, jotka mahdollistavat paremmin ajallisen vertailtavuuden eduskuntavaalitutkimusaineistojen välillä. Tutkijat suosittelevat käyttämään analyyseissa näitä päivitettyjä painomuuttujia. Painomuuttujien muodostuksesta kerrotaan tarkemmin liitteenä olevassa taustatietotiedostossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi) & Borg, Sami (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2019 [data]. Dataversio 2.0 (2021-09-15). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3467; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3467

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2020) Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriön julkaisuja: Selvityksiä ja ohjeita 2020:5. Helsinki: Oikeusministeriö.

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Kärkkäinen, Franseska (2021) Kansalaisaloitteet ja sosiodemografiset tekijät - aseman yhteys allekirjoittamisaktiivisuuteen ja aloitteiden demokraattisen toimivuuden uskoon. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden Kandidaatin tutkielma.

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Heikura, Laura (2022). Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa - kuluttajanäkökulma. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Raivio, Petri & Anna Saraste (2021) Pitkät jäähyväiset: Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Tampere: Vastapaino.

Kekkonen, Maria (2022). Poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen kahdet kasvot: analyysi poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen ilmenemismuodoista, käsitteistöstä ja empiirisestä tutkimisesta. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Borg, Sami (2022) Kansanvaltaa koronan varjossa: Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 113. Helsinki: KAKS.

Eklund, Jesper (2022). Vem litar finlandssvenskarna på? En jämförelse av det sociala förtroendet hos svensk- och finskspråkiga i Finland. Vasa: Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Statskunskap med medier och kommunikation. Avhandling för magisterexamen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081755702

Iivonen, Santeri (2022) Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tamperen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205215154

Ylisalo, Juha (2022). Citizens' evaluations of electoral pledge fulfilment in Finland: Individual pledges and overall government performance. Electoral Studies 80, 102546. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2022.102546

Rikkonen, Anni (2022): Ennemmin turvassa kuin vapaa? Kuinka maahanmuuton kehystäminen turvallisuusuhkana vaikuttaa demokratia-asenteisiin? Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Turku: Turun yliopisto.

Myllymäki, Aino (2022). Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Sipinen, Josefina & Laine, Juuso & Kestilä-Kekkonen, Elina & Borg, Sami & von Schoultz, Åsa (2022). Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021. Helsinki: KAKS: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 115.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Huttunen, J. (2024). Youth support for direct versus talk-centric democratic processes in Finland. Scandinavian Political Studies. 47, 47-71. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12264

Aaltonen, Milla (2024). Utbildningsnivåns effekt på politiskt förtroende bland röstberättigade i Finland. Helsingfors: Helsingfors universitet. Statskunskap med förvaltning. Magisteravhandling.

Ylisalo, Juha (2023). Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:14. https://www.vaalitutkimus.fi/suhtautuminen-puolueiden-vaalilupauksiin-2019-ja-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Wass, Hanna & Tiihonen, Aino (2023). Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:12. https://www.vaalitutkimus.fi/aani-demokratialle-puolueiden-aanestajien-demokratiakiinnittyminen/ [viitattu 12.6.2024]

Kestilä-Kekkonen, Elina & Sipinen, Josefina (2023). Taktinen äänestäminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:10. https://www.vaalitutkimus.fi/taktinen-aanestaminen/ [viitattu 12.6.2024]

Rapeli, Lauri (2023). Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:9. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Ojala, Ellen (2024). "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaatintutkielma, valtio-opin opintosuunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa: <https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254615>

Grüssner, J. (2024). Vem dras till högerpopulistiska partier? En statistisk analys av skillnader mellan manliga och kvinnliga väljare i det finska riksdagsvalet 2019. Bachelor's Thesis in Political Science, Bachelor of Social Sciences. Helsinki: University of Helsinki.

Hämäläinen, Milja-Leena (2024). Nuorten ikäluokkien luokkaäänestäminen Suomessa: tutkielma nuorten äänestyspäätöksistä ja sitoutumisesta puolueisiin. Valtiotieteiden kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto

Sipinen, Josefina & Jana Belschner & Brittany Anlar (2024) Age gaps in political representation: Comparing local and national elections. Electoral Studies Volume 88, April 2024.