Tekijät

• Valkonen, Jarno (Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Huilaja, Heikki (Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kinnunen, Veera (Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Saariniemi, Johanna (Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Nykänen, Anna-Stina (Helsingin Sanomat)
• Helsingin Sanomat

Asiasanat

jäteastiat, jätehuolto, jätteet, jätteiden lajittelu, keräyspisteet, kestävä kehitys, kierrätys, vastuu, ympäristö

Sisällön kuvaus

Helsingin Sanomien vuonna 2018 keräämä kysely kartoittaa suomalaisten näkemyksiä jätteestä. Kysely on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Jäteyhteiskunta: Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen -tutkimusprojektia (2018-2021). Aineistossa käsitellään muun muassa jätteen kanssa elämistä, suhdetta jätteeseen ja jätteen tulevaisuutta. Lisäksi aineisto sisältää avomuuttujan q28 "Onko jotain, mitä haluat vielä kertoa jätteestä, jätteen käsittelystä ja jätteen tulevaisuudesta?", joka soveltuu myös laadullisiin analyyseihin. Avokysymykseen vastasi 2051 henkilöä.

Kyselyn alussa vastaajalta tiedusteltiin, lajittelevatko he jätteitä ja kuinka moneen eri astiaan ne lajitellaan. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa kiinteistön jätteen keräysastioita ja mitä niistä vastaaja käyttää. Suhdetta jätteeseen kartoitettiin kysymällä, millaisia tunteita jäte herättää vastaajassa ja onko vastaajan suhtautuminen tai jätteenkäsittelytavat muuttuneet viimeisen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan näkemyksiä jätteeseen liittyvästä vastuusta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi heidän mielipidettään siitä, kenen vastuulla jätteen vähentäminen ensisijaisesti on. Lopuksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät kannustavat jätteen vähentämiseen sekä miten eri jätteitä (ruoka-, muovi- ja viemärijäte) tulisi tulevaisuudessa käsitellä.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumismuoto, kotitaloudessa asuvien lasten ja aikuisten lukumäärä, koulutusaste sekä kotitalouden yhteenlasketut bruttokuukausitulot.