Tekijät

• Kaakinen, Markus (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
• Raeste, Anna (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)

Asiasanat

ilkivalta, kiusaaminen, nuoret, nuoret rikoksentekijät, nuorisorikollisuus, piilorikollisuus, päihteet, rikkomukset, rikollisuus, sosiaalinen media, tappelut, uhkailu, uhrit, vahingonteko, vanhempi-lapsisuhde, varkaus, väkivalta

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uutena osiona vuonna 2020 vastaajaa pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin erilaiset väitteet muun muassa ystävällisyydestä, levottomuudesta, tottelevaisuudesta ja univaikeuksista pätevät häneen. Lisäksi vuoden 2020 kyselyssä kysyttiin ystävien tekemistä viharikoksista, verkkovihan levittämisestä, sähköisestä kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Aiempia vuosia tarkemmin kysyttiin kyberrikollisuudesta ja sosiaalisen median vihasisällöstä.

Aluksi kysyttiin vastaajan koulumenestyksestä, tulevaisuuden suunnitelmista ja perheestä. Kysely rakentuu useasta laajasta kysymyspatterista liittyen kiellettyjen tekojen tekemiseen sekä niiden uhriksi joutumiseen. Kokemuksista kysytään erikseen vastaajan koko elämän ajalta sekä viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta. Lisäksi kysytään tarkentavia kysymyksiä.

Kyselyssä käsiteltäviä kiellettyjä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, sähköinen ja perinteinen kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana, toimiko vastaaja yksin, missä teko tapahtui, liittyikö tekoon vihamotiivi ja saiko poliisi tietää teosta.

Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Uhrikokemusten kohdalla tarkentavia kysymyksiä olivat esimerkiksi, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti tai ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset, käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan.

Edelleen kartoitettiin nuoren asuinympäristöä, koulun ilmapiiriä sekä nuoren vapaa-ajan aktiviteetteja. Kyselyssä kysyttiin myös, käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä päihteitä, kuten marihuanaa, sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä. Vastaajilta kysyttiin myös heidän suhteestaan vanhempiinsa sekä selvitettiin vastaajan näkemyksiä heidän laittomiin tekoihinsa, yhteiskunnan monimuotoisuuteen, onnellisuuteen, luonteenpiirteisiin. Lopuksi tiedusteltiin, halusiko nuori kertoa todenmukaisesti kokemuksistaan kyselyssä.

Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema ja perheen taloudellinen tilanne.