Aineiston nimi

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 2000

Aineistonumero

FSD3739

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3739
https://doi.org/10.60686/t-fsd3739

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Sisällön kuvaus

Kyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän asumistilanteestaan sekä tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon.

Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. matkapuhelin, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut.

Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Asenteita sosiaaliturvaan ja köyhyyteen kartoitettiin mm. esittämällä väittämiä köyhyydestä, toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista sekä tiedustelemalla minimituloa sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan perusosa riittävä. Lopuksi vastaajat kertoivat, paljonko heillä on erilaisia tuloja, kuluja ja lainoja.

Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.

Asiasanat

asuminen; hyvinvointi; hyödykkeet; kulutus; köyhyys; menot; sosiaalietuudet; toimeentulo; toimeentulotuki; tulot; työllisyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Ajallinen kattavuus

2000

Aineistonkeruun ajankohta

2000-01 – 2000-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18-69-vuotias suomenkielinen väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Tutkimus toteutettiin postikyselynä 4000 henkilön otoksella. Aineiston otos poimittiin Väestörekisterikeskuksen rekisteristä satunnaisotannalla. Kysely toteutettiin kolmiportaisesti siten, että vastaajille lähetettiin kyselylomake ja kaksi muistutuskirjettä.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

61

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkija on tunnisteellisuussyistä poistanut aineistosta avomuuttujat sekä vastaajan ja tämän puolison ja lapsuuden huoltajan ammatin.

Data ei sisällä kyselylomakkeen kysymystä 11.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan paino. Painokertoimet on laskettu siten, että muodostettiin kombinaatioita sukupuolen, koulutustason ja ikäluokan mukaan. Sukupuoli kattaa kaksi luokkaa: mies ja nainen, koulutustaso kolme luokkaa: perusaste, keskiaste ja korkea-aste, ikäluokka viisi luokkaa: 18-29, 30-39, 40-49, 50-59 ja 60-70. Muodostettiin jokainen mahdollinen kombinaatio näiden ominaisuuksien osalta, esimerkiksi mies, perusaste, 18-29; mies, perusaste, 30-39, mies, perusaste 40-49 jne. ja yhteensä kombinaatioita muodostui kolmekymmentä. Kullekin kombinaatiolle laskettiin painokerroin kaavalla k*N/n, jossa k=kombinaation osuus 18-70-vuotiaasta suomalaisväestöstä, N=aineiston tapausmäärä ja n=kombinaation tapausmäärä aineistossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto): Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 2000 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-04-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3739

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee viitata Anttilan ym. (2022) julkaisuun Hyvinvointierot väestöryhmien välillä ja hyvinvointiongelmien paikantuminen - KONSE 2020 -tutkimusaineiston esittely ja ajallinen vertailu 1995-2020, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8953-9.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Airio, I. & Niemelä, M. (2004) Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000. Janus 1/2004.

Airio, I. & Niemelä, M. (2002) Periytyykö köyhyys? Köyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden sukupolvinen liikkuvuus. Sosiologia 3/2002.

Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (2008) Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61. Helsinki: Kelan tutkimuslaitos.

Kuivalainen, S. (2011) Suomalaisten mielipiteet vähimmäisturvan tasosta vuosina 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 373-386.

Kuivalainen, S. & Erola, J. (2017) Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995-2010. European Societies 19 (4), 419-439.

Niemelä, M. (2005) Sukulaisten ja ystävien taloudellinen apu - tärkeä osa huono-osaisten toimeentuloa? Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 417-420.

Niemelä, M. (2007) Alueellisten toimeentuloerojen monimuotoisuus Suomessa 1995-2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (4).

Ritakallio, V-M. (2007) Vauraudesta osattomaksi jääneet - köyhyys Suomessa 1995-2005. Helsinki: Työväen sivistysliitto.

Grönroos, T. (2017) Liian korkea, sopiva vai liian matala? Suomalaisten suhtautuminen toimeentulotuen tasoon vuosien 1995 ja 2015 välillä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.

Kortemäki, J. (2012) Suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen riittävyydestä vuosina 1995-2010. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipolitiikka. Turun yliopisto.