Aineiston nimi

Suomalaiset ja demokratia 2020

Aineistonumero

FSD3779

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3779
https://doi.org/10.60686/t-fsd3779

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Rapeli, Lauri (Åbo Akademi)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä politiikasta ja demokratiasta. Lisäksi selvitettiin kansalaisten poliittista osallistumista sekä sivistystä useiden poliittista tietämystä koskevien kysymysten avulla. Tutkimus on osa Åbo Akademin säätiön rahoittamaa huippututkimusyksikköä ”Future of Democracy”. Osittain samoja kysymyksiä on esitetty myös arkistoidussa aineistoissa: FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008.

Aluksi vastaajalta kysyttiin, miten hyvin hän arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, missä eri tilanteissa tai asioissa on hänen mielestään ylipäätään kyse politiikasta. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä puolueisiin liittyen. Ensin vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän olevansa lähempänä jotakin puoluetta muihin puolueisiin verrattuna. Vastaajan tuli myös mainita kyseinen puolue sekä kuinka läheiseksi tämän kokee. Seuraavaksi kysyttiin äänestyskäyttäytymisestä. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa ja jos kyllä, mitä puoluetta. Tämän jälkeen vastaajan tuli asettaa mainitut puolueet vasemmisto-oikeisto-asteikolle, jonka jälkeen hän arvioi myös itsensä samalla asteikolla.

Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin selvittämään poliittisia mielipiteitä ja niiden taustaa. Ensin vastaajalta tiedusteltiin, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen mitattiin, kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on erilaisten poliittisten väitteiden kanssa. Edelleen kysyttiin politiikkaan liittyvistä kokemuksista koulussa sekä omien vanhempiensa poliittisesta osallistumista vastaajan lapsuudessa. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein hän keskusteli poliittisista asioista tai hankki tietoa uutisista lapsuudessaan. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään sosiaalista mediaa. Vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän käyttää sosiaalista mediaa ja mihin poliittisiin tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin muusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

Lopuksi kartoitettiin vastaajan yleistietoja politiikasta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä kysymällä, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Seuraavaksi vastaajan tuli valita puolueet, jotka olivat tuolla hetkellä edustettuina hallituksessa. Edelleen kysyttiin, kuka toimii tällä hetkellä pääministerinä ja kuka eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä sekä mitä puoluetta he edustavat. Lisäksi vastaajan faktatietämystä kartoitettiin kysymyksillä parlamentarismista, maakuntauudistuksesta ja aktiivimallista. Lisäksi kysyttiin myös Suomen valtion vuotuisista menoista, budjetista ja valtion tuloverotuksesta.

Taustamuuttujina ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammattiasema, äidinkieli, talouden bruttovuositulot sekä lasten lukumäärä.

Asiasanat

asenteet; demokratia; ideologiat; mielipiteet; poliitikot; poliittinen ajattelu; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; politiikka; puolueet; sivistys; yhteiskunnalliset ilmiöt

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittiset ideologiat (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus oy

Rahoittajat

• Åbo Akademi

Ajallinen kattavuus

2020

Aineistonkeruun ajankohta

2020-01 – 2020-12

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-vuotta täyttäneen manner-Suomen väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Vastaajat rekrytoitiin henkilökohtaisilla kutsuilla, jotka perustuivat satunnaisotokseen äänestysikäisestä väestöstä. Kiintiöinä ovat olleet ikä-, sukupuoli- ja aluejakauma 18-vuotta täyttäneen manner-Suomen väestön mukaan. Covid-19-pandemian vuoksi osa haastatteluista on tehty etäyhteyden avulla, mutta kaikki haastattelut on tehty haastattelijan ja vastaajan välisinä kahdenkeskisinä haastatteluina.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Verkkohaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kyselylomakkeen (quF3779) kysymysten ja vastausvaihtoehtojen numerointi poikkeaa joidenkin muuttujien osalta jatkokäytettävän aineiston numeroinnista. Lisäksi kysymyspatteristossa Q36 järjestys poikkeaa kysymyslomakkeesta.

Aineistosta on Tietoarkistossa poistettu tunnisteellisuuden vuoksi postinumeromuuttuja sekä kaikki muu, mikä -tyyppiset avovastaukset. Lisäksi top-koodattiin kotitaloudessa asuvien määrät Q7A ja Q7B, ja luokiteltiin Haastattelupaikka.

Painokertoimet

Aineisto sisältää erilaisia painomuuttujia, jotka ovat muodostettu esimerkiksi iän, alueen, sukupuolen ja koulutuksen perusteella, jotta otos olisi näiden taustatekijöiden suhteen äänestysikäistä väestöä edustavampi. Painokerroin-muuttujassa on huomioitu seuraavat 5 tekijää: sukupuoli, koulutus, ikä per DEGURBA, asuinpaikka maakunnan mukaan per DEGURBA sekä äidinkieli (suomi tai ruotsi) per DEGURBA.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Rapeli, Lauri (Åbo Akademi): Suomalaiset ja demokratia 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-03-28). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3779

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Rapeli, Lauri (2022) Accuracy of Self-Assessments of Political Sophistication. Teoksessa Nørgaard Kristensen, Niels & Denk, Thomas & Olson, Maria & Solhaug, Trond (toim.) Perspectives on Political Awareness: Conceptual, Theoretical and Methodological Issues, 97-114. Springer.

Julkaisut aineistosta

Rapeli, Lauri (2023) Illusion of knowledge: Is the Dunning-Kruger effect in political sophistication more widespread than before? Journal of Elections, Public Opinion and Parties. https://doi.org/10.1080/17457289.2023.2214734

Rapeli, Lauri (2022) Accuracy of Self-Assessments of Political Sophistication. Teoksessa Nørgaard Kristensen, Niels & Denk, Thomas & Olson, Maria & Solhaug, Trond (toim.) Perspectives on Political Awareness: Conceptual, Theoretical and Methodological Issues, 97-114. Springer.