FSD3799 Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista 2021

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista 2021

Aineistonumero

FSD3799

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3799
https://doi.org/10.60686/t-fsd3799

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu kolmesta eri kyselystä, joilla kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä ennen järjestettyä asiantuntijoiden kuulemista ja kansalaiskeskustelua sekä näiden jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiantuntijoiden kuuleminen ja puntaroiva kansalaiskeskustelu vaikuttavat kansalaisten käsityksiin hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelu on osa PALO-hankkeen alla toteutettavaa tutkimushanketta "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe".

Kyselyn alussa vastaajilta kartoitettiin, ovatko he halukkaita osallistumaan kaksipäiväiseen kansalaiskeskusteluun. Seuraavaksi siirryttiin kysymään vastaajien mielipiteitä koronaviruksen torjuntaan liittyvistä rajoituksista sekä erinäisistä suosituksista ja määräyksistä, joita viranomaiset ovat antaneet. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tarkasti he ovat seuranneet koronavirukseen liittyvää uutisointia eri medioista. Edelleen kysyttiin luottamuksesta eri tahoihin koronatilannetta koskevan tiedon lähteinä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia tunteita koronatilanne herättää. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan faktatietämystä koronavirustilanteeseen liittyen. Ensimmäisen kyselyn lopussa kysyttiin taustatietoja, ja esimerkiksi vastaajan puoluekantaa.

Kansalaiskeskusteluun jatkavat osallistujat oli ennalta jaettu satunnaisesti kahteen eri ryhmään, joista ryhmä 1 kuuli ensimmäisenä päivänä perusoikeuksien ja yhteiskuntatieteen asiantuntijoita ja toisena päivänä terveydenhuollon ja kansanterveyden asiantuntijoita, kun taas ryhmä 2 kuuli asiantuntijat päinvastaisessa järjestyksessä. Tämän koeasetelman avulla tutkittiin sitä, vaikuttaisivatko asiantuntemuksen ala ja asiantuntijakuulemisen järjestys osallistujien koronatoimia koskeviin mielipiteisiin. Osallistujat vastasivat kummankin päivän jälkeen kyselyyn, jossa esitettiin osaksi samoja kysymyksiä kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kyselyissä tiedusteltiin lisäksi esimerkiksi sitä, kuinka paljon enemmän vastaajat kokevat tietävänsä koronaviruksen torjumiseen liittyvistä rajoituksista ja suosituksista kyseisten keskustelujen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan pienryhmäkeskustelujen toimivuutta.

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, paikkakuntatyyppi, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden tulot, kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja puoluekanta. Kansalaiskeskusteluun osallistuneilla taustamuuttujia ovat lisäksi syntymävuosi ja maakunta.

Asiasanat

COVID-19; arvostelu (toiminta); hallitukset (valtiot); hyväksyttävyys; mielipiteet; määräykset; perusoikeudet; rajoitukset; suositukset; tartuntataudit; terveys; tiedotus; toimenpiteet; torjunta; viranomaiset

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Kulha, Katariina (Turun yliopisto)
  • Sihvo, Sami (Turun yliopisto)

Rahoittajat

  • Suomen Akatemia (335690)

Ajallinen kattavuus

2021

Aineistonkeruun ajankohta

2021-02-01 – 2021-03-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-80-vuotiaat Suomen kansalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Osallistujien rekrytoinnin lähtökohtana oli Digi- ja väestötietoviraston 6000 iältään 18-80-vuotiaan kansalaisen satunnaisotos, jolle lähetettiin postitse kutsu kyselyyn ja kansalaiskeskusteluun. Kutsutuista 261 vastasi kyselyyn, ja 163 henkilöä ilmoitti olevansa halukas osallistumaan kansalaiskeskusteluun. Lopulta ilmoittautuneista 74 osallistui kansalaiskeskusteluun, ja näistä 70 pysyi mukana koko kaksipäiväisen keskustelun ajan. kansalaiskeskustelut järjestettiin Zoom-sovelluksen avulla. Kansalaiskeskustelun osallistujajoukko oli monimuotoinen ja edusti väestöä melko hyvin iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Suurin poikkeama edustavuudesta oli siinä, että korkeasti koulutetut olivat vahvasti yliedustettuina. Rekrytointikyselyn lisäksi osallistujat vastasivat molempien keskustelupäivien jälkeen kyselyyn.

Tutkimuksen osallistujat täyttivät Redcap-työkalun avulla kolme kyselytutkimuslomaketta. Lomakeet täytettiin omalla mobiililaitteella tai tietokoneella. Linkki rekrytointikyselyn lomakkeelle lähetettiin satunnaisotokseen valikoituneille henkilöille postitse. Raatipäivien kyselyiden linkit tulivat osallistujille sähköpostilla.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Kohderyhmäkeskustelu: verkkokeskustelu

Kontrolloitu koe

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3800 Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista: kontrolliryhmän kysely 2021

Aineiston käytössä huomioitavaa

Korkeasti koulutetut ovat aineistossa vahvasti yliedustettuina. Yli 50 prosentilla osallistujista oli korkeakoulututkinto, mikä on selvästi enemmän kuin koko väestössä.

Tunnisteellisuussyistä aineistosta on Tietoarkistossa TOP-koodattu kotitalouden henkilömäärää ja kotona asuvien lasten lukumäärää koskevat muuttujat (rs_v20a, rs_v20b ja rs_v20c). Lisäksi "muu, mikä?" -tyyppiset avovastaukset poistettiin.

Aineisto ei sisällä kysymykseen (pt2_v36b) liittyvää muuttujaa.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kulha, Katariina (Turun yliopisto) & Leino, Mikko (Turun yliopisto) & Setälä, Maija (Turun yliopisto) & Ylisalo, Juha (Turun yliopisto): Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista 2021 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3799

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Leino, Mikko; Kulha, Katariina; Setälä, Maija & Ylisalo, Juha (2022): Expert hearings in mini-publics: How does the field of expertise influence deliberation and its outcomes? Policy Sciences, 55, 429-450. https://doi.org/10.1007/s11077-022-09465-3.

Leino, Mikko; Kulha, Katariina; Setälä, Maija & Ylisalo, Juha (2021): Puntaroiva kansalaiskeskustelu koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelun loppuraportti. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8496-1.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.