Tekijät

• Kulha, Katariina (Turun yliopisto)
• Leino, Mikko (Turun yliopisto)
• Setälä, Maija (Turun yliopisto)
• Ylisalo, Juha (Turun yliopisto)

Asiasanat

COVID-19, arvostelu (toiminta), hallitukset (valtiot), hyväksyttävyys, mielipiteet, määräykset, perusoikeudet, rajoitukset, suositukset, tartuntataudit, terveys, tiedotus, toimenpiteet, torjunta, viranomaiset

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu kolmesta eri kyselystä, joilla kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä ennen järjestettyä asiantuntijoiden kuulemista ja kansalaiskeskustelua sekä näiden jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiantuntijoiden kuuleminen ja puntaroiva kansalaiskeskustelu vaikuttavat kansalaisten käsityksiin hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelu on osa PALO-hankkeen alla toteutettavaa tutkimushanketta "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe".

Kyselyn alussa vastaajilta kartoitettiin, ovatko he halukkaita osallistumaan kaksipäiväiseen kansalaiskeskusteluun. Seuraavaksi siirryttiin kysymään vastaajien mielipiteitä koronaviruksen torjuntaan liittyvistä rajoituksista sekä erinäisistä suosituksista ja määräyksistä, joita viranomaiset ovat antaneet. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tarkasti he ovat seuranneet koronavirukseen liittyvää uutisointia eri medioista. Edelleen kysyttiin luottamuksesta eri tahoihin koronatilannetta koskevan tiedon lähteinä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia tunteita koronatilanne herättää. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan faktatietämystä koronavirustilanteeseen liittyen. Ensimmäisen kyselyn lopussa kysyttiin taustatietoja, ja esimerkiksi vastaajan puoluekantaa.

Kansalaiskeskusteluun jatkavat osallistujat oli ennalta jaettu satunnaisesti kahteen eri ryhmään, joista ryhmä 1 kuuli ensimmäisenä päivänä perusoikeuksien ja yhteiskuntatieteen asiantuntijoita ja toisena päivänä terveydenhuollon ja kansanterveyden asiantuntijoita, kun taas ryhmä 2 kuuli asiantuntijat päinvastaisessa järjestyksessä. Tämän koeasetelman avulla tutkittiin sitä, vaikuttaisivatko asiantuntemuksen ala ja asiantuntijakuulemisen järjestys osallistujien koronatoimia koskeviin mielipiteisiin. Osallistujat vastasivat kummankin päivän jälkeen kyselyyn, jossa esitettiin osaksi samoja kysymyksiä kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kyselyissä tiedusteltiin lisäksi esimerkiksi sitä, kuinka paljon enemmän vastaajat kokevat tietävänsä koronaviruksen torjumiseen liittyvistä rajoituksista ja suosituksista kyseisten keskustelujen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan pienryhmäkeskustelujen toimivuutta.

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, paikkakuntatyyppi, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden tulot, kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja puoluekanta. Kansalaiskeskusteluun osallistuneilla taustamuuttujia ovat lisäksi syntymävuosi ja maakunta.