Aineiston nimi

Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen 2021

Aineistonumero

FSD3807

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3807
https://doi.org/10.60686/t-fsd3807

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Turjanmaa, Elina (Oulun yliopisto)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan pakkomuuttoja, etnistä vainoa ja perheen hajaantumista kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvointia Suomessa tänä päivänä. Aineistossa käsitellään jälkeläisten perhesuhteita ja yhteyttä inkeriläistaustaansa, minkä lisäksi selvitetään inkeriläisten sota-ajan kokemuksia.

Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajan inkeriläistä perhetaustaa, minkä jälkeen tiedusteltiin vastaajan henkilökohtaista suhdetta inkeriläisyyteen. Seuraavaksi siirryttiin kysymään perhehistoriasta ja menneiden tapahtumien muistelusta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kokeeko hän, että vanhemmat tai isovanhemmat ovat puhuneet avoimesti omaan inkeriläistaustaansa liittyvistä asioista tai vaihtoehtoisesti välttäneet puhumasta näistä asioista. Edelleen kysyttiin vastaajien suvussa koetuista pakkomuutoista sekä inkeriläisten historiaan liittyvistä tapahtumista esimerkiksi sota-aikana. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, joutuivatko hänen vanhempansa tai isovanhempansa eroon läheisistään sodan tai epävakaiden poliittisten olosuhteiden vuoksi. Tämän jälkeen esitettiin samankaltaisia sota-aikaan liittyviä kysymyksiä koskien vastaajien vanhempia tai isovanhempia, joilla ei ole inkeriläistaustaa.

Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan perhesuhteista ja kommunikaatiosta perheessä. Aluksi vastaajan tuli arvioida, kuinka läheiseksi hän kokee suhteensa vanhempiinsa. Tämän jälkeen esitettiin sekä lapsuudenperheen että nykyisen perheen kommunikointiin liittyviä väittämiä. Seuraavaksi siirryttiin selvittämään vastaajan mielen hyvinvointia. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi elämänlaadusta, elämään tyytyväisyydestä, yksinäisyydestä, ihmisiin luottamisesta ja mielialasta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja.

Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Multigroup Ethnic Identity Measure - Revised (MEIM-R), War Events Checklist, Thermometer Scale / Feeling Thermometer (tunnelämpömittari), Family Communication Scale (FCS), EuroHIS-8 (elämänlaatumittari), Mental Health Inventory MHI-5 (psyykkinen kuormittuneisuus), Sense of Coherence-13 SOC-13 (koherenssin tunne).

Taustatietoina aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, äidinkieli, syntymämaa, siviilisääty, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, uskontokunta, lasten ja sisarusten lukumäärä, kotitalouden vuosibruttotulot, tiedot asumisesta ulkomailla, vanhempien ja isovanhempien syntymämaa sekä vanhempien koulutus.

Asiasanat

etninen identiteetti; henkinen hyvinvointi; historia; inkeriläiset; inkeriläisyys; koettu hyvinvointi; kulttuuri; muistelu; perheet; perhesuhteet; sorto; sota-aika; sukupolvet; väestönsiirrot; ylisukupolvisuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Maahanmuutto, maastamuutto ja sisäinen muuttoliike (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Historia (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Turjanmaa, Elina (Oulun yliopisto)

Rahoittajat

• Suomen Akatemia (325243)

Ajallinen kattavuus

1917 – 2021

Aineistonkeruun ajankohta

2021-05-20 – 2021-08-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Inkeriläisten 15 vuotta täyttäneet jälkeläiset toisessa ja kolmannessa sukupolvessa, joilla oli poiminta-ajankohtana vakinainen osoite Suomessa

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Tutkittavien tavoittamiseksi hyödynnettiin kahta arkistolähdettä. Inkerin pakolaisten jälkeläisten tavoittamisessa hyödynnettiin Inkerin pakolaisseurakunnan arkistossa olevaa vuosina 1919-50 syntyneiden lasten luetteloa. Siirtoväkenä Suomeen tulleiden jälkeläisiä tavoiteltiin niiden henkilöiden kautta, joiden henkilötiedot ovat luettelossa Neuvostoliiton kansalaisista Suomessa vuonna 1955. Inkeriläisten jälkeläisten osoitetiedot saatiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä vanhempien tai isovanhempien henkilötietojen perusteella. Inkerin pakolaisten toisen sukupolven ollessa hyvin iäkästä tai jo menehtynyttä, tavoiteltiin tämän osajoukon tapauksessa vain pakkomuuton kolmatta sukupolvea. Sukulaispoiminnan tuloksena saatiin osoitetiedot 279 Inkerin pakolaisen kolmannen sukupolven perhekunnalle. Useamman sisaruksen tapauksessa valittiin sisaruksista satunnaisesti yksi vastaaja painottaen miehiä (60 %) miesten yleisesti heikomman vastaamisaktiivisuuden vuoksi. Siirtoväen jälkeläisten osalta tutkimuksessa pyrittiin keräämään lapsi-vanhempi -aineistoa ylisukupolvisten vaikutusten tarkastelemiseksi. Osoitetiedot löytyivät 474 lapsi-vanhempi parille eli siirtoväen toisen ja kolmannen sukupolven edustajalle. Kummastakin sukupolvesta valittiin satunnaisesti yksi henkilö otokseen äiti-tytär -pareja painottaen. Kyselykutsu lähetettiin 1227 inkeriläisen jälkeläiselle eli pakkomuuttoja 1900-luvun alkupuolella kokeneiden inkeriläisten lapsille ja lapsenlapsille.

Toiseen sukupolveen kuuluviksi laskettiin alle kouluikäisenä vanhempiensa kanssa Suomeen saapuneet lapset sekä siirtoväkenä Suomeen tulleiden inkeriläisten lapset. Tutkimuksen kolmas sukupolvi viittaa 1) siirtoväen toisen sukupolven lapsiin ja 2) Inkerin pakolaisten lapsenlapsiin. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen aikaan Suomeen siirtyneisiin inkeriläisiin viitataan Inkerin pakolaisina. Suomen ja Saksan toimesta toisen maailmansodan aikana siirrettyjä kutsutaan inkeriläiseksi siirtoväeksi.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

52

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkija on tunnisteellisuussyistä poistanut kaikki avomuuttujat mukaan lukien "muu, mikä?" -tyyppiset avovastaukset.

Tunnisteellisuussyistä Tietoarkistossa datasta poistettiin syntymävuosimuuttuja (syntvuosi) ja TOP-koodattiin ikämuuttuja (Age).

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Turjanmaa, Elina (Oulun yliopisto): Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen 2021 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-08-28). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3807

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Turjanmaa, E. (2022). Pakkomuuttojen ja vainon kokemisen ylisukupolviset jäljet : inkeriläisen toisen ja kolmannen pakkomuuttosukupolven hyvinvointi Suomessa. Psykologia, 57(3), 250-283. Helsinki: Suomen psykologinen seura. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571614

Julkaisut aineistosta

Turjanmaa, E., Kähäri, O. & Leinonen, J. (2023). Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen -kyselytutkimuksen tuloksia. Acta Univ. Oulu. F 20. ISBN 978-952-62-3644-5 (PDF). Oulu: Oulun yliopisto.

Turjanmaa, E., Kähäri, O. & Leinonen, J. (2022). Ylisukupolviset siirtymät ja vanhempien kokeman syrjinnän merkitys jälkeläisten hyvinvoinnille. Migration-Muuttoliike, 48(2), 4-7.

Turjanmaa, E. (2022). Pakkomuuttojen ja vainon kokemisen ylisukupolviset jäljet : inkeriläisen toisen ja kolmannen pakkomuuttosukupolven hyvinvointi Suomessa. Psykologia 57(3), 250-263. Helsinki: Suomen psykologinen seura. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571614

Kähäri, O., Turjanmaa, E. & Leinonen, J. (2023). Vaalimista, vaikenemista ja vastustusta : inkeriläisten perhehistoriat jälkeläisten muistelemana. Oulu: Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526237220