Tekijät

• von Schoultz, Åsa (Helsingin yliopisto)
• Rapeli, Lauri (Åbo Akademi)
• Söderlund, Peter (Åbo Akademi)

Asiasanat

aluevaalit (Suomi), demokratia, ehdokkaat, hyvinvointialueet, joukkoviestimet, luottamus, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, politiikka, puolueet, sote-uudistus, terveydenhuolto, vaalit, vaikuttaminen, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Aluevaalitutkimus 2022 kartoittaa suomalaisten mielipiteitä aluevaaleista ja hyvinvointialueista. Kyselyssä selvitettiin vastaajien poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös Suomen tulevaisuuden näkymistä. Aluevaalitutkimuksen toteutuksesta vastasi Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio, joka koostuu useiden eri yliopistojen vaali- ja demokratiatutkijoista.

Ensiksi vastaajalta kysyttiin kiinnostuksesta politiikkaan sekä tyytyväisyydestä demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi aluevaaleja eri tiedotusvälineistä ja kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Tyytyväisyyttä poliittiseen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten hallitukseen, puolueisiin, kunnanvaltuustoon, tiedotusvälineisiin, terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja aluehallintovirastoon. Seuraavaksi vastaajan mielipiteitä kartoitettiin erilaisin aluevaaleihin ja lähidemokratiaan liittyvin väittämin. Vastaajan tuli myös asettaa tärkeysjärjestykseen se, ketä aluevaltuutetun tulisi ensisijaisesti edustaa. Lisäksi tiedusteltiin aluevaaleihin liittyvän tiedon saatavuudesta.

Seuraavana teemana olivat puolueet. Vastaajalta tiedusteltiin, kokeeko hän olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, ja jos kokee, niin mitä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä eri poliittisista puolueista. Vastaajaa pyydettiin myös sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin aluevaaleissa äänestämisestä. Vastaajalta kysyttiin äänestämättä jättämisestä ja sen itsestään selvyydestä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänesti, oliko ehdokas omassa kunnassa asuva ja missä vaiheessa hän teki äänestyspäätöksen. Lopuksi kysyttiin hyvinvointialueisiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajalta kysyttiin, pitäisikö julkisia varoja käyttää terveydenhuoltoon enemmän, saman verran vai vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi esitettiin useita väittämiä liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden ja oman kotikunnan tarjoamiin palveluihin, verotukseen ja asiakasmaksuihin.

Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, hyvinvointialue, koulutusaste, siviilisääty, ammattiasema, työskentelysektori, kotitalouden bruttovuositulot, paikkakuntatyyppi, asuntotyyppi, ensisijainen tapa käyttää terveyspalveluja, puoluekanta, äidinkieli, kotona käytettävät kielet, kuuluminen etniseen vähemmistöryhmään, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä.