Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2023

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES 6

Aineistonumero

FSD3875

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3875
https://doi.org/10.60686/t-fsd3875

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• von Schoulz, Åsa (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Strandberg, Kim (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Muut tekijät

• Vaalitutkimuskonsortion lomaketyöryhmän jäsenet (Kim Strandbergin lisäksi): Aino Tiihonen (Tampereen yliopisto), Josefina Sipinen (Tampereen yliopisto), Janette Huttunen (Åbo Akademi), Veikko Isotalo (Helsingin yliopisto) ja Theodora Helimäki (Helsingin yliopisto)
• Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmä kaudella 1.4.2021-31.3.2025: Åsa von Schoultz (HY, pj.), Hanna Wass (HY), Elina Kestilä-Kekkonen (TUNI), Aino Tiihonen (TUNI), Josefina Sipinen (TUNI), Lauri Rapeli (ÅA) ja Peter Söderlund (ÅA)

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö.

Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille. Lisäksi vastaajat sijoittivat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Lisäksi kysyttiin demokratian toimivuudesta Suomessa sekä koronaviruspandemian vaikutuksista esimerkiksi Suomen yhtenäisyyteen.

Toisella lomakkeella selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, mediaseurantaa, yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista, luottamusta, ehdokas- ja puoluevalintaa, poliittista tietämystä sekä poliittisia arvoja ja asenteita. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tärkeää tietoa eri lähteistä. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan näkemyksiä esimerkiksi politiikkaan osallistumisesta ja kansalaispätevyydestä. Vastaajat erittelivät yhteiskunnallisen osallistumisensa muotoja, esimerkiksi ovatko he allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Edelleen kysyttiin, voiko ihmisiin luottaa. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta ja ketä ehdokasta vastaaja äänesti. He kertoivat myös, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajien poliittista tietotasoa mitattiin muutamalla kysymyksellä. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta.

Kolmannen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus ja luottamus, poliittinen tietämys, arvo-orientaatiot, puolueläheisyys sekä poliittiset arvot ja asenteet. Vastaajat luettelivat kolme tärkeintä yhteiskunnallista ongelmaa, joita poliitikkojen tulisi hoitaa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kuten Venäjän turvallisuuspoliittisesta uhasta, työehtojen paikallisesta sopimisesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta ja metsähakkuista.

Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, ammattiliittoon kuuluminen, puoluejäsenyys, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, yhteiskuntaluokka, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, kotikieli, syntymämaa (luokiteltu), asuinpaikkakuntatyyppi, vaalipiiri, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, puolison ammattiryhmä, äidin ja isän syntymämaa (luokiteltu) sekä vanhempien puoluekannatus.

Asiasanat

arvot; demokratia; eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; joukkoviestimet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; puoluesidonnaisuus; tietämys; vaalikampanjat; vaalikoneet; vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Vaalitutkimuskonsortio

Rahoittajat

• Oikeusministeriö

Ajallinen kattavuus

2023

Aineistonkeruun ajankohta

2023-04-12 – 2023-06-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat 18-80-vuotiaita

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Otos on ositettu äidinkielen mukaan. Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) tilattiin erilliset otokset 15 000 äidinkielenään ruotsia ja 18 000 suomea (mukaan lukien muut vähemmistökielet) puhuvista henkilöistä, jotka kuuluvat tutkimuksen perusjoukkoon. Otokseen valikoituneet henkilöt ositettiin jokaista kolmea kyselylomaketta kohden niin, että jokaiselle lomakkeelle valikoitui 5000 ruotsinkielistä ja 6000 suomenkielistä vastaajaa, mikä tarkoitti 11 000 henkilöä per lomake. Aineiston kokonaisotoskoko oli 33 000.

Taloustutkimus lähestyi vastaajia kirjeitse. Kirjeessä annettiin jokaiselle vastaajalle yksilöllinen tunniste verkkovastaamista varten tai vastaaja saattoi halutessaan täyttää kyselyn paperiversion. Vastaajille lähetettiin kaksi muistutusta joko paperisena tai tekstiviestinä. Vastauksia saatiin 8636, joista 3482 oli annettu verkossa ja 5154 paperilomakkeella. Paperilomakkeen vastauspäiväksi on datassa merkitty lomakkeen postikuljetuksen jälkeinen palautuspäivä. Aineistonkeruun jälkeen vastaukset yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Samalla laskettiin painokertoimet.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

26,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

269 muuttujaa ja 8636 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkimusryhmä on tunnisteellisuussyistä poistanut aineistosta useita muuttujia (esim. vastaajan kotikunta ja puolison ammatti) ja kategorisoinut vastaajan ammattiin liittyvät avovastaukset ISCO-08-ammattimuuttujaksi.

Tunnisteellisuussyistä Tietoarkistossa top-koodattiin kotitalouden vuositulot (HH_INCOME) ja kotitalouden koko (HH_SIZE_TOTAL). Kotitalouden lasten ikä -muuttujiin (HH_SIZE_TEEN, HH_SIZE_CHILD) kirjattiin puuttuvaksi tiedoksi niiden vastaukset, joiden kotitalouden koko oli kymmenen tai enemmän. Lisäksi poistettiin rekisteristä saadut sukupuolimuuttujat.

Painokertoimet

Aineisto sisältää useita painomuuttujia, jotka painottavat yhdistetysti vastaajien ikä-sukupuoli-yhdistelmä-, kieli-, koulutus- ja vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi. Painojen käyttö on pakollista, sillä etenkin ruotsinkielisten vastaajien yliotos vinouttaa vastauksia huomattavasti. Lisäksi aineistossa on suhteellisesti vain vähän äänestämättä jättäneitä.

Painokertoimet on laskettu jälkiositusmenetelmällä. Painot on laskettu samalla tekniikalla kuin aiemmin tehdyssä painojen päivityksessä 2003-2019 eduskuntavaalitutkimusaineistoille.

Oikea paino tulee valita analyysiin riippuen siitä, millä lomakkeella olevia muuttujia tarkastelee. Jos tarkastelee muuttujia, jotka esiintyvät useammalla lomakkeella (esim. lomakkeilla 1 ja 3) tulee valita paino, joka on tarkoitettu näiden lomakkeiden yhdistelmälle.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

von Schoulz, Åsa (Helsingin yliopisto) & Strandberg, Kim (Åbo Akademi): Eduskuntavaalitutkimus 2023 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-06-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3875

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Kestilä-Kekkonen, Elina, Rapeli, Lauri & Söderlund, Peter (2024, toim.) Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:10.

Ylisalo, Juha (2023). Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:14. https://www.vaalitutkimus.fi/suhtautuminen-puolueiden-vaalilupauksiin-2019-ja-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Wass, Hanna & Tiihonen, Aino (2023). Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:12. https://www.vaalitutkimus.fi/aani-demokratialle-puolueiden-aanestajien-demokratiakiinnittyminen/ [viitattu 12.6.2024]

Isotalo, Veikko (2023). Hallituspuolueiden ideologinen kongruenssi. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:11. https://www.vaalitutkimus.fi/hallituspuolueiden-ideologinen-kongruenssi/ [viitattu 12.6.2024]

Kestilä-Kekkonen, Elina & Sipinen, Josefina (2023). Taktinen äänestäminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:10. https://www.vaalitutkimus.fi/taktinen-aanestaminen/ [viitattu 12.6.2024]

Rapeli, Lauri (2023). Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:9. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/ [viitattu 12.6.2024]

von Schoultz, Åsa (2023). Marinilmiö. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:8. https://www.vaalitutkimus.fi/marinilmio/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Sorakunnas, Anni (2024). Kuka naista äänestää? Analyysi eri taustamuuttujien yhteydestä äänestäjän valitseman ehdokkaan sukupuoleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Turku: Turun yliopisto. URN:NBN:fi-fe20241218104373