Tekijät

• von Schoulz, Åsa (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Strandberg, Kim (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Asiasanat

arvot, demokratia, eduskuntavaalit, ehdokkaat, internet, joukkoviestimet, kansanedustajat, luottamus, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, puoluesidonnaisuus, tietämys, vaalikampanjat, vaalikoneet, vaalipiirit, vaalit, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö.

Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille. Lisäksi vastaajat sijoittivat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Lisäksi kysyttiin demokratian toimivuudesta Suomessa sekä koronaviruspandemian vaikutuksista esimerkiksi Suomen yhtenäisyyteen.

Toisella lomakkeella selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, mediaseurantaa, yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista, luottamusta, ehdokas- ja puoluevalintaa, poliittista tietämystä sekä poliittisia arvoja ja asenteita. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tärkeää tietoa eri lähteistä. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan näkemyksiä esimerkiksi politiikkaan osallistumisesta ja kansalaispätevyydestä. Vastaajat erittelivät yhteiskunnallisen osallistumisensa muotoja, esimerkiksi ovatko he allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Edelleen kysyttiin, voiko ihmisiin luottaa. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta ja ketä ehdokasta vastaaja äänesti. He kertoivat myös, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajien poliittista tietotasoa mitattiin muutamalla kysymyksellä. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta.

Kolmannen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus ja luottamus, poliittinen tietämys, arvo-orientaatiot, puolueläheisyys sekä poliittiset arvot ja asenteet. Vastaajat luettelivat kolme tärkeintä yhteiskunnallista ongelmaa, joita poliitikkojen tulisi hoitaa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kuten Venäjän turvallisuuspoliittisesta uhasta, työehtojen paikallisesta sopimisesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta ja metsähakkuista.

Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, ammattiliittoon kuuluminen, puoluejäsenyys, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, yhteiskuntaluokka, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, kotikieli, syntymämaa (luokiteltu), asuinpaikkakuntatyyppi, vaalipiiri, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, puolison ammattiryhmä, äidin ja isän syntymämaa (luokiteltu) sekä vanhempien puoluekannatus.