Authors

• Kirchler, Michael (University of Innsbruck)
• Kotakorpi, Kaisa (Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Verotutkimuksen huippuyksikkö)
• Matthews, Peter Hans (Middlebury College & Aalto-yliopisto & Helsinki Graduate School of Economics)
• Metsälampi, Satu (Turun yliopisto)
• Miettinen, Topi (Hanken School of Economics & Helsinki Graduate School of Economics)
• Xiageng, Xu (Hanken School of Economics & Helsinki Graduate School of Economics)
• Tilastokeskus

Keywords

eriarvoisuus, hyvinvointi, pienituloiset, suurituloiset, toimeentulo, tuloerot, tulonjako, tulonsiirrot, tulot, tulotaso, tyytyväisyys, työttömyys, verotus

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten käsityksiä omasta tulotasostaan suhteessa muihin ryhmiin sekä tulotasoihin liittyviä asenteita ja arvoja.

Kyselyn vastaajat jaettiin seitsemään eri käsittelyryhmään, joiden välillä heidän tuli verrata omia tulotietojaan vuoden 2018 osalta. Tietyn käsittelyryhmän vastaajat saivat tietoa tulotasostaan suhteessa viiteryhmäänsä. Käsittelyryhmät, joiden suhteen tulotasostaan sai tietoa olivat: ikä, asuinkunta, koulutustaso, ammatti ja koko maan tulotaso. Lisäksi yksi käsittelyryhmä sai valita yhden viidestä viiteryhmästä ja yksi ryhmä oli kontrolliryhmä, jotka eivät saaneet lainkaan tietoa tulotasoista suhteessa muihin.

Näiden ryhmien lisäksi yhdelle erilliselle vastaajajoukolle luvattiin 15 euroa kyselyyn vastaamisesta. Tarkoituksena oli tarkastella palkkion vaikutusta vastaamiseen. Nämä vastaajat tunnistavat datasta ”incentive” muuttujan perusteella. Kyselylomakkeen järjestyksessä oli myös eroavaisuuksia vastaajien välillä. Datassa ”show” nimetyt muuttujat indikoivat järjestystä, joissa kysymykset vastaajille esitettiin. Tarkemmin kyselyn rakentumisesta voi lukea kyselylomakkeesta sekä taustatietoa-lomakkeesta.

Aluksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tulotasoaan suhteessa muiden suomalaisten tulotasoon vuonna 2018, arvioimalla kuinka suuri osuus kyseisen ryhmän suomalaisista ansaitsi vähemmän kuin vastaaja itse. Tämän jälkeen vastaajat saivat tietoa vuoden 2018 tulotasostaan suhteessa omaan käsittelyryhmäänsä.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin tyytyväisyydestä elämään, nykyiseen työhön ja tulotasoon sekä tiedusteltiin heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä erinäisiin sosiaalisiin ja poliittisiin väittämiin esimerkiksi luottamukseen, maahanmuuttoon, etuuksiin ja tulonjakoon liittyen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä liittyen mahdollisuuksiin Suomessa sekä pyydettiin vastaajia kuvaamaan itseään erilaisten väittämien kautta.

Lopuksi vastaajille esitettiin vielä hypoteettinen tilanne, jossa heille tarjottaisiin rahaa, ja vastaajien tulisi päättää, miten he rahan käyttäisivät. Vaihtoehtoina annettiin lahjoitus hyväntekeväisyyteen, vapaaehtoinen veron maksu sekä lottokuponkien ostaminen. Kannustin-ryhmä sai sen sijaan mahdollisuuden valita käyttävätkö he heille tarjotusta palkkiosta osan edellä mainittuihin kohteisiin vai pitävätkö he koko palkkion itsellään.

Taustamuuttujia ovat syntymävuosi, sukupuoli, asumismuoto, koulutustaso ja poliittinen suuntautuminen.