Tekijät

• Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta)

Asiasanat

arvot, asuminen, elämäntilanne, ihmissuhteet, ikääntyminen, koulutus, minäkuva, parisuhde, perheet, terveys, tietotekniikka, toimeentulo, työ, työttömyys, vapaa-aika

Sisällön kuvaus

Elämäntilannekysely 2020-2021 on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana vuodesta 1968. Tämä tutkimusvaihe kartoittaa noin 61-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, asuminen, terveys ja vapaa-aika. Vaiheen aineistonkeruu sisälsi elämäntilannekyselyn, psykologisen haastattelun, itsearviointilomakkeet, terveystarkastuksen sekä fyysisen aktiivisuuden seurannan. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa elämäntilannekyselyn kysymyksistä oli samoja kuin aiemmissa vaiheissa. Kysely kartoittaa myös elämäntapoja, henkilökohtaisia näkemyksiä ja tietotekniikan käyttöä.

Aluksi kysyttiin perustietoja vastaajan koulutuksesta, työstä ja eläkkeelle jäämisestä, sekä tiedusteltiin ansiotyöhön, kotitöihin ja muihin tehtäviin kuluvaa aikaa. Sairaslomien määrä ja pituus viimeisen vuoden aikana selvitettiin. Vastaajaa pyydettiin kuvailemaan työtilannettaan vuoden 2010 jälkeen, kertomaan työttömyysjaksoistaan sekä arvioimaan tyytyväisyyttään työhönsä. Asumista ja toimeentuloa kartoitettiin yleisillä kysymyksillä asumismuodosta ja kuukausituloista. Puolison työtilannetta ja ammattinimikettä kysyttiin.

Perhe- ja muita ihmissuhteita kartoitettiin kysymällä parisuhteesta, lapsista ja lapsenlapsista, sekä keitä hänen kanssaan asuu samassa taloudessa. Kysyttiin myös tukiverkostoista, montako läheistä ystävää vastaajalla on sekä miten tyytyväinen hän on ystävyyssuhteittensa nykyiseen tilaan. Sosiaalisen tuen määrää selvitettiin tiedustelemalla, onko vastaajan lähipiirissä ihmistä, jonka kanssa hän voi keskustella henkilökohtaisista asioista ja ongelmista. Seuraavaksi esitettiin vanhempien vastuuta maailmasta ja jälkipolvista sekä tyytyväisyyttä elämänvalintoihin käsitteleviä väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa.

Selvitettäessä vapaa-ajan viettoa kysyttiin, kuinka paljon vastaaja oli viimeisen puolen vuoden aikana esimerkiksi lukenut tai käynyt konserteissa, näyttelyissä ja baareissa. Lisäksi selvitettiin, harrastiko hän nikkarointia, lauloiko yhtyeessä tai soittiko jotain instrumenttia. Vastaajan liikunta-aktiivisuutta selvitettiin. Vastaajat sijoittivat työn, vapaa-ajan, kodin ja ystävät järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne tuottivat tyydytystä. Vastaajan suhdetta tietotekniikkaan selvitettiin muun muassa kysymällä, mitä eri laitteita (tietokone, tabletti, älypuhelin) hän käyttää sekä kuinka paljon vastaaja käytti laitteita työssä ja vapaa-ajalla. Vastaajalle esitettiin kysymyksiä, joilla selvitettiin suhdetta ja riippuvuutta internetin käyttöön sekä pelaamiseen.

Alkoholinkäyttöä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi alkoholinkäytön määrää, syitä alkoholinkäytölle ja käytön vähentämiselle. Lisäksi tiedusteltiin, millaisia ongelmia alkoholin käytöstä oli seurannut. Tupakointia kartoitettiin tiedustelemalla, kuinka usein hän tupakoi ja kuinka pian herättyään hän poltti ensimmäisen savukkeen.

Koettua terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan omaa terveydentilaansa ja suoriutumistaan. Häntä pyydettiin myös erittelemään erilaisia oireita kuluneen kuuden kuukauden ajalta sekä lääkärin toteamia sairauksia kuluneiden 10 vuoden ajalta. Myös lääkkeiden käytöstä kysyttiin.

Henkilökohtaisia näkemyksiä tiedusteltiin joukolla asenneväittämiä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä esimerkiksi, tunteeko hän itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Vastaajalle esitettiin myös erilaisia luonnekuvauksia, joita häntä pyydettiin vertaamaan itseensä. Häneltä kysyttiin esimerkiksi, onko hän luotettava ja tasapainoinen, energinen ja toimelias, arka ja jännittynyt tai hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Edelleen tiedusteltiin, miten tärkeitä ja merkitseviä vastaajalle ovat eri asiat, kuten taide, tekniikka, uskonto tai sosiaalityö. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin, ja miten hän suhtautuu tulevaisuuteen. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä tai kulttuurielämää.

Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.