Tekijät

• Verian
• Ympäristöministeriö
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Museovirasto

Asiasanat

aineeton kulttuuriperintö, asenteet, hyvinvointi, identiteetti, kestävä kehitys, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö, osallisuus, rakennusperintö, suojelu, yhteiskuntavastuu

Sisällön kuvaus

Vuoden 2025 Kulttuuriperintöbarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Kyselyssä tarkasteltiin kulttuuriperinnön merkitystä, säilyttämistä, vastuuta, osallistumista sekä kulttuuriperinnön yhteiskunnallista roolia nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Kyselyn alussa kartoitettiin vastaajien tuntemusta kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyvistä käsitteistä kysymällä, kuinka tuttuja käsitteet olivat ja millaisia asioita ne toivat vastaajien mieleen. Lisäksi selvitettiin, mitä merkityksiä, mielikuvia ja ilmiöitä vastaajat liittivät kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön. Tämän jälkeen kartoitettiin kulttuuriperinnön koettua tärkeyttä ja merkitystä pyytämällä vastaajia arvioimaan erilaisia väittämiä. Kysymyksissä tarkasteltiin muun muassa sitä, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidettiin omassa elämässä ja perheessä sekä millainen merkitys sillä koettiin olevan identiteetille.

Seuraavaksi kartoitettiin näkemyksiä kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja suojelusta pyytämällä vastaajia arvioimaan kulttuuriperintöön liittyviä väittämiä ja ottamaan kantaa siihen, mitä kulttuuriperinnön eri osa-alueita pidettiin tärkeinä vaalia. Kysymykset koskivat muun muassa rakennettua ympäristöä, taidetta, kieltä, tapoja, perinteitä sekä muuta aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Samalla selvitettiin vastaajien näkemyksiä kulttuuriperinnön yhteydestä hyvinvointiin, kestävään kehitykseen, koulutukseen, matkailuun, ympäristöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Aineistossa tarkasteltiin myös vastuuta kulttuuriperinnöstä huolehtimisesta sekä siihen liittyvää rahoitusta ja osallistumista. Vastaajilta kysyttiin eri toimijoiden, kuten yksilöiden, yhteisöjen, yritysten, viranomaisten ja julkisen vallan roolista kulttuuriperinnön vaalimisessa. Lisäksi selvitettiin kokemuksia kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuudesta, omasta osallistumisesta sekä mahdollisuuksista siirtää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan heille merkityksellisestä kulttuuriperinnöstä sekä esittämään näkemyksiään tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä.

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan ammattiliittoon kuuluminen, ikä, kotitalouden koko, koulutus, maakunta, perhemuoto, pääasiallinen toiminta, puoluekanta, sukupuoli, siviilisääty, taloudellinen tilanne, tulot, yhteiskuntaluokka ja äidinkieli.