Kuvaus

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) alkoi Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968. Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 50 vuotta. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistui 369 kahdeksanvuotiasta satunnaisesti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jälkeen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42-, 50- ja noin 60-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu alkoi vuonna 2020.

Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Aineistoissa käytetyt mittarit on esitelty menetelmätaulukossa.

Tutkimukseen osallistuneiden joukko on pysynyt koko projektin ajan suurena: aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu vähintään 70 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimusjoukon on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen.

Tutkimuksen päärahoittajana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen Akatemia. Lisäksi vuonna 1986 tutkimusta rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi 1997-1999 ja uudelleen vuosiksi 2000-2005. Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea Pulkkiselle (127125) ja Katja Kokolle (118316) myöntämillä rahoituksilla. Vuodesta 2013 tutkimusta on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Projekti sijaitsee Gerontologian tutkimuskeskuksessa.