Aineiston nimi

ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD0119

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0119
https://doi.org/10.60686/t-fsd0119

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

• Anttonen, Anneli (Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Jalovaara, Marika (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen teemoina ovat perhe, työ ja kotityöt. Työelämään liittyen kysyttiin, onko vastaaja koskaan muuttanut työaikaansa tai työtehtäviään tai jäänyt pois ansiotyöstä hoitaakseen jotakuta henkilöä tai ovatko perheeseen ja sukuun liittyvät velvollisuudet haitanneet hänen mahdollisuuksiaan työelämässä. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Väittämillä kartoitettiin vastaajan asenteita mm. naisten työssäkäyntiä, kotitalouden työnjakoa, avioliittoa, avioeroa, äitiyslomaa ja lasten päivähoitoa kohtaan.

Kotitöiden työnjakoon liittyvät kysymykset osoitettiin avo- tai avioliitossa oleville. Heiltä tiedusteltiin kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa pyykinpesun, pienet korjaustyöt, ruokaostokset, sairastuneista perheenjäsenistä huolehtimisen, siivoamisen ja ruoan laittamisen. Edelleen kysyttiin kuinka monta tuntia viikossa vastaaja ja hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin, kuinka oikeudenmukainen työnjako on ja kuinka usein perheessä on erimielisyyttä kotitöiden jakamisesta. Lisäksi kysyttiin kuka yleensä päättää lasten kasvatuksesta, viikonlopun viettämisestä tai kodin suurista hankinnoista.

Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko heidän elämänsä stressaavaa kotona tai töissä ja onko vastaaja ollut ansio- tai kotitöiden vuoksi uupunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka onnellinen vastaaja kaiken kaikkiaan on ja kuinka tyytyväinen hän on työhönsä ja perhe-elämäänsä. Perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyen kysyttiin myös onko vastaaja tai hänen puolisonsa työskennellyt kodin ulkopuolella ennen lasten syntymää, lasten ollessa alle kouluikäisiä, lasten ollessa kouluikäisiä tai kun lapset olivat muuttaneet kotoa pois. Lisäksi kysyttiin kävikö vastaajan äiti ansiotyössä vastaajan ollessa lapsi ja mitä mieltä vastaaja on siitä, että nainen työskentelee kodin ulkopuolella silloin kun pariskunnalla ei vielä ole lapsia.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, puolison ammatti, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta.

Asiasanat

ansiotyö; arki; asenteet; ihmissuhteet; kotityö; naisen asema; onnellisuus; parisuhde; perhe-elämä; perheet; sukupuoliroolit; työelämä; työnjako; työssäkäynti; uupumus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2002

Aineistonkeruun ajankohta

2002-10-25 – 2003-01-07

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2498, joista suomenkielisiä 2360 (94,5 %) ja ruotsinkielisiä 138 (5,5 %). Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 10, joten lomake lähetettiin 2488 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1353. Kato: yhteensä 1135, joista kieltäytyneitä 15 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1120.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

54,30

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2820 ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto

FSD3756 ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ammattimuuttujat on luokiteltu ISCO88-luokituksen mukaan.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS2-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja Ahvenanmaa yhdistettiin Etelä-Suomeen, 4) kuntatyyppi (maaseutu - kaupunki). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0119

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA3880: International Social Survey Programme: Family and Changing Gender Roles III - ISSP 2002.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Tirronen, Katja (2005). Pienten lasten isien asenteet kotityöhön, ansiotyöhön ja perhe-elämään. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma.

Talvenkorpi, Heidi (2004). "Osaatko sanoa?": posti- ja käyntikyselyiden kautta tarkasteltuna. Kuopio: Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan pro gradu -tutkielma.

Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (2007). Care Capital, Stress and Satisfaction. In: Women, Men, Work and Family in Europe (eds. Crompton, Rosmary & Clare Lyonette), 152-170. Palgrave Macmillan, Houndmills.

Oinas, Tomi (2010). Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research; 402. URN:ISBN:978-951-39-4117-8

Suolinna, Satu (2012). Ryhmien moniulotteisten erojen testaus. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitos. Tilastotieteen pro gradu -tutkielma. hdl:10138/33437

Tai, Tsui-O, and Janeen Baxter. 2018. Perceptions of Fairness and Housework Disagreement: A Comparative Analysis. Journal of Family Issues 39(8): 2461-2485. https://doi.org/10.1177/0192513X18758346

Mcginn, Kathleen L., Mayra Ruiz Castro, and Elizabeth Long Lingo. 2018. Learning from Mum: Cross-National Evidence Linking Maternal Employment and Adult Children's Outcomes. Work, Employment & Society Online first.

Schleutker, Elina 2017. Women's work-life preferences: reconceptualization and cross-country description over time. European Societies 19(3): 292-312.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Kleven, Henrik Jacobsen, and Camille Landais. 2017. Gender Inequality and Economic Development: Fertility, Education and Norms. Economica 84(334): 180-209.

Ugur, Zeynep B. (2019): Does Having Children Bring Life Satisfaction in Europe?. In: Journal of Happiness Studies: An Interdisciplinary Forum on Subjective Well-Being: 22. https://doi.org/10.1007/s10902-019-00135-5.

Ariely, Gal (2019): The nexus between globalization and ethnic identity: A view from below. In: Ethnicities 19 (5): 763783. https://doi.org/10.1177/1468796819834951.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Neimanns, Erik. 2021. Unequal benefits - diverging attitudes? Analysing the effects of an unequal expansion of childcare provision on attitudes towards maternal employment across 18 European countries. Journal of Public Policy 41(2):251-76. doi: 10.1017/S0143814X19000333.

Mandel, H. and Lazarus, A. 2021. Contextual Effects on the Gendered Division of Housework: A Cross-Country and Cross-Time Analysis. Sex Roles. doi: 10.1007/s11199-020-01215

Jozwiak, Andreas (2021): It's a Family (Policy) Affair: Family Policies and Heterogeneity in Gender Attitudes. In: Social Politics: International Studies in Gender, State & Society: 215-239. doi:10.1093/sp/jxab007

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Raudenská, Petra (2023) Single-item measures of happiness and life satisfaction: the issue of cross-country invariance of popular general well-being measures. Humanities and Social Sciences Communications 10, 861 (2023). https://doi.org/10.1057/s41599-023-02299-1

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013