FSD1216 Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000
Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000
Aineistonumero
FSD1216
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1216https://doi.org/10.60686/t-fsd1216
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)
Sisällön kuvaus
Tämä laaja pitkittäisaineisto on tulosta professori Tatu Vanhasen pitkäaikaisesta valtioiden demokratisoitumista ja valtaresursseja koskevasta tutkimustyöstä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuntee aineiston myös nimellä Vanhanen's Index of Power Resources. Erilaisista kirjallisista lähteistä kootut tiedot on aiemmin julkaistu viiden eri teoksen liitteinä. Teokset on lueteltu alla kohdassa lähdeaineistot. Näissä teoksissa käytetyt numerotietojen alkuperäiset lähteet on koottu taustatietoa-dokumenttiin.
Vanhanen jakaa aineistonsa muuttujat kahteen eri pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä on demokratian mittarit (Measures of Democracy), jossa on kolme muuttujaa. Toista ryhmää hän kutsuu resurssien jakautuneisuuden mittareiksi (Measures of Resource Distribution).
Demokratian mittarit -ryhmään kuuluvat kilpailullisuus (Competition), osallistuminen (Participation) ja demokratisoitumisindeksi (Index of Democratization). Kilpailullisuuden arvot saadaan, kun vähennetään suurimman puolueen saama kannatusprosentti sadasta. Kannatusprosentti on laskettu puolueen saamista äänistä tai paikoista parlamentissa ja/tai voittaneen presidenttiehdokkaan ääniosuudesta. Osallistuminen muodostuu äänestysaktiivisuudesta vaaleissa ja kansanäänestyksien lukumäärästä. Osavaltion sisäinen kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja koko valtion käsittävä kansanäänestys nostaa sitä viidellä prosenttiyksiköllä. Muuttujan yläraja on 70 prosenttia. Demokratisoitumisindeksi saadaan jakamalla osallistumisen ja kilpailullisuuden tulo sadalla.
Resurssien jakautuneisuutta mitataan kuudella muuttujalla: 1) Kaupunkiväestön osuus (%) koko väestöstä; 2) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (Non-Agricultural Population). Saadaan vähentämällä agraariväestöön kuuluvien osuus sadasta; 3) Opiskelijoiden määrä (Students). Muuttuja kertoo kuinka monta opiskelijaa maassa on 100000 henkeä kohden. Opiskelijaksi luetaan yliopistoissa, korkeakouluissa tai vastaavissa oppilaitoksissa opiskelevat. Opiskelijoiden osuus (Students %) lasketaan kahdella tavalla. Ennen vuotta 1988 opiskelijoiden määrä -muuttujan arvo 1000 vastaa 100 prosenttia. Vuosina 1988 ja 1998 samaisen muuttujan arvo 5000 vastaa 100 prosenttia; 4) Lukutaitoisia (Literates %) lasketaan prosentteina aikuisväestöstä; 5) Perhetilojen osuus (Family Farms %) on perhetilojen yhteenlaskettu pinta-ala koko viljelypinta-alasta tai maatilojen kokonaisalasta prosentteina; (6) Ei-agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (Degree of Decentralization of Non-Agricultural Economic Resources). Muuttuja on laskettu 1970-luvulta alkaen.
Edellisistä kuudesta muuttujasta on muodostettu kolme uutta muuttujaa. 1) Ammattien monialaistumisen indeksi (Index of Occupational Diversification) saadaan laskemalla kaupunkiväestön ja agraariväestöön kuulumattomien osuuden aritmeettinen keskiarvo. 2) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (Index of Knowledge Distribution) on lukutaitoisten prosenttiosuuden ja opiskelijoiden prosenttiosuuden aritmeettinen keskiarvo. 3) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (Index of Distribution of Economic Power Resources) saadaan, kun ensiksi kerrotaan perhetilojen osuus agraariväestön osuudella. Sitten kerrotaan ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste agraariväestöön kuulumattomien osuudella. Lopuksi nämä kaksi tuloa lasketaan yhteen.
Edellä mainituista muuttujista on muodostettu edelleen kaksi uutta muuttujaa. Ensimmäinen on valtaresurssi-indeksi (Index of Power Resources), joka saadaan jakamalla 10000:lla ammattien monialaistumisen, henkisen pääoman jakautuneisuuden ja taloudellisten valtaresurssien indeksien tulo. Toinen muuttuja on viiden (1970-luvulta lähtien kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo. Siinä lasketaan muuttujien 1-6 aritmeettinen keskiarvo. Tämä eroaa valtaresurssi-indeksistä siten, että yhden muuttujan pieni arvo ei pudota koko muuttujan arvoa kovin paljoa.
Asiasanat
demokratia; demokratisoituminen; henkinen pääoma; kaupungistuminen; kaupunkiväestö; kilpailu (toiminta); lukutaito; maaseutuväestö; maatalousyhteiskunta; opiskelijat; osallistuminen; resurssit; taloudellinen kehitys; valta; yhteiskuntakehitys
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Talouden tila ja tunnusluvut (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).
Kerääjät
- Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)
Ajallinen kattavuus
1850 – 2000
Aineistonkeruun ajankohta
1979 – 2003
Maa
Arabiemiirikunnat, Afganistan, Antigua ja Barbuda, Albania, Armenia, Angola, Argentiina, Itävalta, Australia, Azerbaidzan, Bosnia ja Hertsegovina, Barbados, Bangladesh, Belgia, Burkina Faso, Bulgaria, Bahrain, Burundi, Benin, Brunei, Bolivia, Brasilia, Bahama, Bhutan, Botswana, Valko-Venäjä, Belize, Kanada, Kongo (Zaire), Keski-Afrikan tasavalta, Kongo (Brazzaville), Sveitsi, Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire), Chile, Kamerun, Kiina, Kolumbia, Costa Rica, Tsekkoslovakia, Kuuba, Kap Verde, Kypros, Tsekki, Länsi-Saksa, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, Djibouti, Tanska, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Algeria, Ecuador, Viro, Egypti, Eritrea, Espanja, Etiopia, Suomi, Fidzi, Mikronesia, Ranska, Gabon, Iso-Britannia, Grenada, Georgia, Ghana, Gambia, Guinea, Päiväntasaajan Guinea, Kreikka, Guatemala, Guinea-Bissau, Guyana, Honduras, Kroatia, Haiti, Unkari, Indonesia, Irlanti, Israel, Intia, Irak, Iran, Islanti, Italia, Jamaika, Jordania, Japani, Kenia, Kirgisia, Kambodza, Kiribati, Komorit, Saint Kitts ja Nevis, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Kuwait, Kazakstan, Laos, Libanon, Saint Lucia, Sri Lanka, Liberia, Lesotho, Liettua, Luxemburg, Latvia, Libya, Marokko, Moldova, Madagaskar, Marshallinsaaret, Makedonia, Mali, Myanmar (Burma), Mongolia, Mauritania, Malta, Mauritius, Malediivit, Malawi, Meksiko, Malesia, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Nicaragua, Alankomaat, Norja, Nepal, Uusi-Seelanti, Oman, Panama, Peru, Papua-Uusi-Guinea, Filippiinit, Pakistan, Puola, Portugali, Paraguay, Qatar, Romania, Venäjä, Ruanda, Saudi-Arabia, Salomonsaaret, Seychellit, Sudan, Ruotsi, Singapore, Slovenia, Slovakia, Sierra Leone, Senegal, Somalia, Serbia, Suriname, São Tomé ja Prínsipe, Neuvostoliitto, El Salvador, Syyria, Swazimaa, Tsad, Togo, Thaimaa, Tadzikistan, Turkmenistan, Tunisia, Tonga, Turkki, Trinidad ja Tobago, Taiwan, Tansania, Ukraina, Uganda, Yhdysvallat, Uruguay, Uzbekistan, Saint Vincent ja Grenadiinit, Venezuela, Vietnam, Länsi-Samoa, Vanuatu, Jemen, Jugoslavia, Etelä-Afrikka, Sambia, Zimbabwe
Kohdealue
Afganistan, Albania, Algeria, Angola, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Australia, Itävalta, Azerbaidzan, Bahama, Bahrain, Bangladesh, Barbados, Valko-Venäjä, Belgia, Belize, Benin, Bhutan, Bolivia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Brasilia, Brunei, Bulgaria, Burkina Faso, Myanmar (Burma), Burundi, Kambodza, Kamerun, Kanada, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Tsad, Chile, Kiina, Kolumbia, Komorit, Kongo (Brazzaville), Kongo (Zaire), Costa Rica, Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire), Kroatia, Kuuba, Kypros, Tsekki, Tsekkoslovakia, Tanska, Djibouti, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salvador, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Viro, Etiopia, Fidzi, Suomi, Ranska, Gabon, Gambia, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksa, Länsi-Saksa, Georgia, Ghana, Grenada, Kreikka, Guatemala, Guinea-Bissau, Guinea, Guyana, Haiti, Honduras, Unkari, Islanti, Intia, Indonesia, Iran, Irak, Irlanti, Israel, Italia, Jamaika, Japani, Jordania, Kazakstan, Kenia, Kiribati, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Kuwait, Kirgisia, Laos, Latvia, Libanon, Lesotho, Liberia, Libya, Liettua, Makedonia, Luxemburg, Madagaskar, Malawi, Malesia, Malediivit, Mali, Malta, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksiko, Mikronesia, Moldova, Mongolia, Marokko, Mosambik, Namibia, Nepal, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Nicaragua, Niger, Nigeria, Norja, Oman, Pakistan, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Filippiinit, Puola, Portugali, Qatar, Romania, Venäjä, Neuvostoliitto, Ruanda, Länsi-Samoa, São Tomé ja Prínsipe, Saudi-Arabia, Senegal, Serbia, Seychellit, Sierra Leone, Singapore, Slovakia, Slovenia, Salomonsaaret, Somalia, Etelä-Afrikka, Espanja, Sri Lanka, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Sudan, Suriname, Swazimaa, Ruotsi, Sveitsi, Syyria, Taiwan, Tadzikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Turkki, Turkmenistan, Uganda, Ukraina, Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Uruguay, Uzbekistan, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Jemen, Jugoslavia, Sambia, Zimbabwe
Havaintoyksikkötyyppi
Poliittis-hallinnollinen alue (Maa)
Perusjoukko/otos
edellä luetellut maat
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Aikasarja-aineisto
Lähdeaineistot
Vanhanen, Tatu (1979). Power and the means of power : a study of 119 Asian, European, American, and African states, 1850-1975. Ann Arbor : University Microfilm International. Appendix C, D, E, F, I & bibliography, pp. 267-385.
Vanhanen, Tatu (1984). The Emergence of Democracy : A comparative study of 119 states, 1850-1979. Helsinki : Societas Scientarium Fennica. - (Commentationes Scientarium Socialium; 24) Appendix & bibliography, pp. 137-159
Vanhanen, Tatu (1997). Prospects of Democracy : A study of 172 countries. New York : Routledge. Appendix 2,3, 4, 5 & bibliography, pp. 208-237, 345-360.
Vanhanen, Tatu (1990). The Process of Democratization : A comparative study of 147 states, 1980-88. New York : Crane Russak (A member of the Taylor & Francis Group). Appendix 2, 3, 4 & bibliography, pp. 233-274, 289-313.
Vanhanen, Tatu (2003). Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries. London: Routledge.
Norwegian University of Science and Technology (NTNU) : Department of Sociology and Political Science. The Polyarchy Dataset: Vanhanen's Index of Democracy [Verkkodokumentti], [Viitattu 24.3.2003]. Saatavana: http://www.svt.ntnu.no/iss/data/Vanhanen/
Otantamenetelmä
Kokonaisaineisto
Aineistoon on koottu kaikkien valtioiden tiedot julkisesti saatavilla olevista asiakirjoista.
Keruumenetelmä
Kooste- tai synteesiaineisto
Keruuväline tai –ohje
Aineistonkeruuohjeistus: poimintaohje tai -suunnitelma
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
245 muuttujaa ja 196 havaintoa.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD1289 Demokratisoitumisen mittarit 1810-2018
FSD2140 Sukupuolella painotettu demokratisoitumisindeksi 1995-2010
FSD2588 Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010
FSD2817 Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto): Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2003-03-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1216
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Taustatietoa: alkuperäislähteet (pdf-tiedosto)
Dokumentti sisältää bibliografiset tiedot julkaisuista, joita Vanhanen on käyttänyt lähteenä aineiston pohjana olevissa teoksissaan.
The Polyarchy dataset : Vanhanen's index of democracy
Osa aineistosta (demokratian mittarit) julkaistu Oslossa PRIOn (International Peace Research Institute) sivuilla nimellä The Polyarchy dataset: Vanhanen's index of democracy
Julkaisut aineistosta
Vanhanen, Tatu (2003). Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries. London: Routledge.
Vanhanen, Tatu (2011). Globaalit haasteet. Demokratia, etninen väkivalta ja eriarvoisuus. Esitelmä Tilastoseuran Globaalit muutokset ja tilastotiede -iltapäiväseminaarissa 4.3.2010. Teoksessa: Suomen Tilastoseuran vuosikirja 2010, 104-115. Helsinki: Suomen Tilastoseura.
Vanhanen, Tatu (2006). Evolutionary Roots of Global Problems. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ruostetsaari, Ilkka), 161-176. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.
Svolik, Milan (2008). Authoritarian Reversals and Democratic Consolidation. American Political Science Review 102(2), 153-168.
Attar, Riad A. (2009). Data and estimation and results (Chapter 7). In: Arms and Conflict in the Middle East (ed. Manas Chatterji). Contributions to Conflict Management, Peace Economics and Development, Volume 13, 123-165. Emerald Group Publishing Limited.
Oinonen, Eriikka (2008). Families in Converging Europe. A Comparison of Forms, Structures and Ideals. Houndmills, Basingstoke: Palgrave Macmillan. Studies in Family and Intimate Life.
Foot, Kirsten A. & Xenos, Michael & Schneider, Steven M. & Kluver, Randolph & Jankowski, Nicholas W. (2009). Electoral web production practices in cross-national persepctive: the relative influence of national development, political culture, and web genre. In: Routledge Handbook of Internet Politics (eds. Andrew Chadwick & Philip N. Howard), 40-55. Routledge.
Foot, Kirsten A. & Schneider, Steven M. & Kluver, Randolph & Xenos, Michael & Jankowski, Nicholas W. (2007). Comparing web production practices across electoral web spheres. In: The Internet and National Elections. A comparative study of web campaigning (eds. Randolph Kluver, Nicholas W. Jankowski, Kirsten A. Foot & Steven M. Schneider), 243-260. Routledge Research in Political Communication. Routledge.
Bulut, Levent (2009). Market Disciplining of the Developing Countries' Sovereign Governments. Emory University, Department of Economics. Working Paper 2009-02. http://www.economics.emory.edu/Working_Papers/wp/2009wp/levent_09_02_paper.pdf [2.12.2010]
Aleman, Jose & Yang, David (2008). A Duration Analysis of Democratic Transitions and Authoritarian Backslides. Paper presented at the annual meeting of the MPSA Annual National Conference, Palmer House Hotel, Hilton, Chicago, IL. http://www.allacademic.com/meta/p267380_index.html [12.11.2010]
Vanhanen, Tatu (2007). Human Diversity Reflected in Levels of Purchasing Power Parity, Democratization and the Human Condition. Mankind Quarterly 48(2), 141-155.
Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu (2006). IQ and Global Inequality. Augusta, GA: Washington Summit Publishers.
Vanhanen, Tatu (2013). Miksi Kiina lähtee lentoon ja Kongo ei? Yhteiskuntien älykkyyserot ja niiden huomiointi kehityksessä. Helsinki: East-West Books.
Kirilovas, Evaldas (2015). The Impact of Electoral Competitiveness on Tax Burden: [Manuscript]: Bachelor Thesis: Economics and Politics. Vilnius, ISM University of Management and Economics.
Bye, Fredrik (2015). Ökonomisk Ulikhet og Regimestabilitet i Autokratier. Oslo: University of Oslo. Bachelor´s thesis.
Kurkova, Tereza (2015). Vliv nerostneho bohatstvi na uroven demokracie v Latinske Americe. Univerzita Hradec Kralove. Filozoficka fakulta. Katedra politologie. Diplomova prace
Kammas, P., Poulima, M. (2017). Inequality in Landownership, Democracy, and Progressive Taxation: Evidence from Historical Data. In: Thomakos D., Nikolopoulos K. (eds) Taxation in Crisis. Palgrave Macmillan Studies in Banking and Financial Institutions, p. 43-72.
Letsa, Natalie and Wilfahrt, Martha (2018). Popular Support of Democracy in Autocratic Regimes: A Micro-Level Analysis of Preferences. Comparative Politics, Volume 50, Number 2, January 2018, pp. 231-273(43).
Abdur Raquip, Basil Farooq (2019) U.S.-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry. Bachelor's senior thesis. Department of Economics, University of California, Berkeley.
Stevens, Thomas (2020). Institutions, Inequality and Intergenerational Social Mobility: A Cross-Country Analysis. Master Thesis, University of Cologne, Germany.
Chang, Chia-Chien (2019). Who Pays for War? Economic Inequality, Financial Strategies, and War. PhD dissertation. University of California Santa Barbara.
Berger S., Nehring H. (2017). Introduction: Towards a Global History of Social Movements. In: Berger S., Nehring H. (eds) The History of Social Movements in Global Perspective. Palgrave Studies in the History of Social Movements. London: Palgrave Macmillan.
Bulutgil, H. Z. (2016). The roots of ethnic cleansing in Europe. New York: Cambridge University Press.
Haggard, S., & Kaufman, R. R. (2016). Dictators and democrats: masses, elites, and regime change. Princeton University Press.
Jensen, C., Andersen, D., & Rasmussen, M. B. (2017). Suffering from Suffrage: Welfare State Development and the Politics of Citizenship Disqualification. In Council for European Studies Conference.
Raquib, B. F. A. (2019). US-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry. University of California, Berkeley. Master's Thesis.
Sanderson, S. K. (2015). Modern Societies: A Comparative Perspective. New York: Routledge.
Usmani, A. (2017). Essays on the Rise and Fall of Labor. Doctoral dissertation, New York University.
Neundorf, A., Ezrow, N., Gerschewski, J., Olar, R. G., & Shorrocks, R. (2017). The legacy of authoritarian regimes on democratic citizenship: A global analysis of authoritarian indoctrination and repression. Presented at MPSA, ECPR Joint Sessions, EPSA 2017.
Oto-Peralías, D., & Romero-Ávila, D. (2017). The Legacy of European Colonialism on Relevant Determinants of Institutional Development. In Colonial Theories of Institutional Development (pp. 105-112). Springer, Cham.
Pusic, Marijana (2022): Nationalismus als Brücke zwischen Demokratie und Marktwirtschaft? Eine Analyse der kroatischen und serbischen Transformation. Dissertation. Frankfurt: Goethe University.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.