Aineiston nimi

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995

Aineiston rinnakkainen nimi

KONSE 1995

Kuka on köyhä? 1995

Aineistonumero

FSD1219

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1219
https://doi.org/10.60686/t-fsd1219

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
• Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Laudatur-opintojaksoon "Kuka on köyhä?" osallistuneet opettajat ja oppilaat.

Sisällön kuvaus

Vastaajilta tiedusteltiin aluksi heidän asumistaan koskevia tietoja kuten asumismuotoa, asunnon ominaisuuksia, omistusasunnon hintaa sekä tyytyväisyyttä asumistilanteeseen. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntiin liittyviä asioita kuten vastaajan ja hänen puolisonsa ammattia, työn jatkuvuutta sekä työttömyysturvan muotoa työttömyyden sattuessa. Edelleen kysyttiin vastaajan lapsuudenkodin taloudellisen toimeentulon laatua sekä huoltajan ammattia. Vastaajan elintasoon liittyen kysyttiin kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen elintasoonsa, minkälainen se on verrattuna viiden vuoden takaiseen ja minkälaiseksi hän arvioi elintasonsa viiden vuoden kuluttua.

Erilaisista hyödykkeistä ja palveluista vastaajilta tiedusteltiin niiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin ovatko tietyt hyödykkeet ja palvelut vastaajalle välttämättömiä ja onko hänellä niihin varaa. Arvioitavina olivat mm. erilaiset kodinkoneet, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, julkiset liikennevälineet, vapaa-ajan vietto, parturissa käyminen, vakuutukset ja kulttuuripalvelut. Lapsiperheiltä kysyttiin onko heillä mahdollisuutta leikkikalujen ja harrastusvälineiden hankkimiseen, omaan makuuhuoneeseen yli 7-vuotiaalle lapselle tai huviretkelle kerran viikossa. Vastaajilta kysyttiin myös tulisiko sosiaalietujen turvata vastaajan edellä välttämättömiksi katsomat hyödykkeet ja palvelut.

Vastaajien niukkuuden kokemuksia kartoitettiin kysymällä ovatko he pystyneet viime aikoina tekemään haluamiaan hankintoja ja asioita sekä mitä hankintoja he ovat viimeisen vuoden aikana tehneet. Edelleen kysyttiin minimituloa, jolla he juuri ja juuri tulisivat toimeen, sekä toimeentuloa nykyisillä kuukausituloilla. Lisäksi heiltä tiedusteltiin minimituloa yhdelle aikuiselle sekä kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle sekä mielipidettä riittääkö toimeentuloturvan vähimmäisnormi em. perheelle.

Käsityksiä toimeentulotuen saajista tutkittiin esittämällä väittämiä toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista. Vastaajilta kysyttiin myös tuntevatko he olevansa ylivelkaantuneita tai köyhiä, ovatko he toimeentulotukeen oikeutettuja tai sitä jo saaneita ja mitkä ovat heidän tulojensa ja menojensa määrät kuukaudessa. Opiskelevilta vastaajilta kysyttiin myös ovatko he ottaneet opintolainaa kuluvana vuotena. Taustatietoina olivat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, ruokakunnan rakenne, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.

Asiasanat

asuminen; elintaso; hyödykkeet; kulutus; köyhyys; lainat; menot; palvelut; sosiaalietuudet; toimeentulo; toimeentulotuki; tulot; työllisyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos.

Tuottajat

• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Ajallinen kattavuus

1995

Aineistonkeruun ajankohta

1994-12 – 1995

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perusjoukko/otos

Suomen 18 - 70-vuotias väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

3000 henkilön otos poimittiin Väestön keskusrekisteristä, ja kysely lähetettiin postitse.

Posti ei tavoittanut 141 otokseen kuulunutta henkilöä. Kahden karhuntakierroksen jälkeen lomakkeita palautui 1859 kappaletta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

65

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä avokysymyksiä. Kysymyksen 61 vastausvaihtoehtoon 1 liittyvä muuttuja puuttuu. Kysymykseen 11 liittyvä muuttuja on poistettu arkistoinnin yhteydessä epäselvän koodauksen vuoksi. Aineisto ei sisällä vastaajan ammattia (kysymys 18).

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan paino. Painokertoimet on laskettu siten, että muodostettiin kombinaatioita sukupuolen, koulutustason ja ikäluokan mukaan. Sukupuoli kattaa kaksi luokkaa: mies ja nainen, koulutustaso kolme luokkaa: perusaste, keskiaste ja korkea-aste, ikäluokka viisi luokkaa: 18-29, 30-39, 40-49, 50-59 ja 60-70. Muodostettiin jokainen mahdollinen kombinaatio näiden ominaisuuksien osalta, esimerkiksi mies, perusaste, 18-29; mies, perusaste, 30-39, mies, perusaste 40-49 jne. ja yhteensä kombinaatioita muodostui kolmekymmentä. Kullekin kombinaatiolle laskettiin painokerroin kaavalla k*N/n, jossa k=kombinaation osuus 18-70-vuotiaasta suomalaisväestöstä, N=aineiston tapausmäärä ja n=kombinaation tapausmäärä aineistossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kangas, Olli (Turun yliopisto) & Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto): Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2024-05-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1219

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee viitata Anttilan ym. (2022) julkaisuun Hyvinvointierot väestöryhmien välillä ja hyvinvointiongelmien paikantuminen - KONSE 2020 -tutkimusaineiston esittely ja ajallinen vertailu 1995-2020, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8953-9.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kuka on köyhä? : köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. [Helsinki] : Stakes - (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia ; 65)

Julkaisut aineistosta

Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Kuoppala, Mikko & Ritakallio, Veli-Matti & Salmela, Tapio (1996). Ovatko opiskelijat köyhiä? Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulo. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Kangas, Olli & Sikiö, Jaana (1996). Kunnon kansalaisia vai laiskoja lurjuksia? Suomalaisten käsitykset toimeentulotuen saajista. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2003). Eri metodit, eri trendit - köyhyys Suomessa 1990-luvulla. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja; A 13/2003.

Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2003). Moniuloitteisen köyhyyden trendit 1990-luvulla. Teoksessa: Laman varjo ja nousun huuma (toim. Olli Kangas). Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 72.

Forssén, Katja (1996). Paljonko lapset maksavat? Sosiaalisen konsensuksen metodi kulutusyksikkölukujen määrittelyssä. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Angerpuro, Kirsi (1996). Mikä selittää tyytyväisyyskokemukset? Tulojen, toimeentulon muutosten ja viiteryhmän valinnan vaikutus tyytyväisyyden kokemiseen. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Aalto, Tiina (1996). Epävakaiden työmarkkina-asemien kasautuminen samaan parisuhteeseen. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996), 157-176. Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65.

Airio, I. & Niemelä, M. (2004) Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000. Janus 1/2004.

Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (1998) Different Methods - Different Results. Approaches to Multidimensional Poverty. In Hans-Jurgen Andress (ed), Empirical Poverty Research in a Comparative Perspective. Ashgate, Aldershot. 167-203.

Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (2008) Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61. Helsinki: Kelan tutkimuslaitos.

Kuivalainen, S. (2011) Suomalaisten mielipiteet vähimmäisturvan tasosta vuosina 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 373-386.

Kuivalainen, S. & Erola, J. (2017) Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995-2010. European Societies 19 (4), 419-439.

Niemelä, M. (2005) Sukulaisten ja ystävien taloudellinen apu - tärkeä osa huono-osaisten toimeentuloa? Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 417-420.

Niemelä, M. (2007) Alueellisten toimeentuloerojen monimuotoisuus Suomessa 1995-2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (4).

Ritakallio, V-M. (2007) Vauraudesta osattomaksi jääneet - köyhyys Suomessa 1995-2005. Helsinki: Työväen sivistysliitto.

Grönroos, T. (2017) Liian korkea, sopiva vai liian matala? Suomalaisten suhtautuminen toimeentulotuen tasoon vuosien 1995 ja 2015 välillä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.

Kortemäki, J. (2012) Suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen riittävyydestä vuosina 1995-2010. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipolitiikka. Turun yliopisto.

Kuokkanen, H. (2016) Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa. Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityö. Turun yliopisto.