Aineiston nimi

Kehitysyhteistyötutkimus 2002

Aineistonumero

FSD1222

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1222
https://doi.org/10.60686/t-fsd1222

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tavoitteista, kohdentamisesta ja onnistuneisuudesta. Haastatelluilta kysyttiin, mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa ja miksi sekä mille aloille sitä tulisi kohdentaa. Haastattelija luetteli 12 eri alaa, esimerkiksi opetuksen, terveydenhuollon, metsätalouden, naisten ja tyttöjen aseman parantamisen. Lisäksi vastaajien tuli valita haastattelijan luettelemista 12 vaihtoehdosta kolme tärkeintä kehitysyhteistyön päämäärää.

Haastateltujen tuli pohtia erikseen Afrikan maiden tilannetta ja niille annettua apua. Heidän tuli ottaa kantaa siihen, voidaanko Afrikan maiden ongelmat ratkaista lähitulevaisuudessa ja millaisin keinoin tilannetta voidaan tehokkaimmin parantaa. Ulkoasiainministeriön järjestämästä Afrikka 2002 -kampanjasta kysyttiin lisäksi useita kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa muistavatko he kevään 2002 aikana järjestettyjä tapahtumia ja esitettyjä TV-ohjelmia, jotka olivat osa kampanjaa, ovatko he nähneet jonkin TV-ohjelmista tai käyneet jossakin tapahtumista ja millainen vaikutus niillä on ollut heidän Afrikkaa ja kehitysyhteistyötä koskeviin tietoihinsa ja kiinnostukseensa.

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista, miten luotettavaa on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden antama tieto ja mistä lähteistä vastaajat ovat saaneet näitä asioita koskevaa tietoa eniten. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä vastaajat ovat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön suhteesta. Edelleen selvitettiin, tietävätkö vastaajat, kuinka paljon Suomi vuosittain käyttää kehitysyhteistyöhön (prosentteina bruttokansantulostaan) ja minkä verran Suomen tulisi siihen käyttää. Tutkimuksessa kartoitettiin myös mielipiteitä Suomen toiminnan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta kehityskysymyksissä kansainvälisillä areenoilla ja Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja onnistuneisuudesta.

Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä Suomen toimintaan katastrofiavun antamisessa, reagoinnin nopeuteen, määrään ja kohteiden valintaan. Haastateltujen tuli arvioida myös kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön paremmuutta tai huonommuutta suhteessa valtion tekemään. Aiheesta esitettiin useampia kysymyksiä. Edelleen selvitettiin, onko Suomen suora kahdenvälinen yhteistyö parempi vaihtoehto kuin monenkeskinen kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta toteutettu ja pitäisikö kehitysmaissa toimivien suomalaisyritysten kantaa sosiaalista vastuuta vai huolehtia vain liiketoiminnastaan sekä pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajalla ollut kontakteja kehitysmaihin tai niissä asuviin ihmisiin.

Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, siviilisääty, koulutus, perheen eniten ansaitsevan ammatti, perheen bruttotulot, ruokakunnan koko ja neljä aluemuuttujaa.

Asiasanat

Afrikka; Internet; avustustoiminta; etiikka; joukkoviestimet; kampanjat; kansainvälinen apu; kansainvälinen yhteistyö; kansalaisjärjestöt; kansalaistoiminta; katastrofiapu; kehitysmaat; kehityspolitiikka; kehitysyhteistyö; kontaktit; sosiaalinen vastuu; tiedonlähteet; tiedotus; ulkoasiainministeriö

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kehitysyhteistyötutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto

Ajallinen kattavuus

2002

Aineistonkeruun ajankohta

2002-05-20 – 2002-06-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat mannersuomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakauma. Otoskoko oli 985 henkilöä. Haastatteluja tehtiin 94 paikkakunnalla: 47 kaupungissa ja 47 muussa kunnassa.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

198 muuttujaa ja 985 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyötutkimus 2002 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1222

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 [Omnibus-raportti]. Helsinki : Taloustutkimus, 2002. Saatavilla verkossa osoitteessa http://global.finland.fi/UM_kolmastoimitus_3 [viitattu 27.3.2003].

Julkaisut aineistosta

Pasanen, Tiina (2005). Suomalaisten asenteet kehitysyhteistyöhön. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian Pro gradu -tutkielma.

Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 [verkkodokumentti]. Helsinki: Taloustutkimus http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=14429&GUID={3705323A-1F95-4359-9304-9EEBE85242DD} [viitattu 12.12.2016].