Tekijät

• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Asiasanat

arvot, asuminen, elämänhallinta, hyvinvointi, ihmissuhteet, käsitykset, muutos, sosiaaliturva, terveydentila, toimeentulo, tyytyväisyys, työ, työttömyys, uusjako

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työpaikasta, työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työajasta, palkasta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Lisäksi heiltä tiedusteltiin mahdollista valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa esimerkiksi jäämällä vuorotteluvapaalle, siirtymällä osa-aikaiseen työsuhteeseen tai perustamalla oman yrityksen. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta ja ensisijaista syystä, työllisyyskoulutuksesta ja työttömyyskorvauksesta. Edelleen työttömiltä tiedusteltiin valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa muun muassa tekemällä lyhytaikaisia "keikkatöitä". Lisäksi kartoitettiin, kuinka merkityksellisinä asioina työn vastaanottamisen kannalta he pitävät mm. työpaikan sijaintia, kotitalouden sosiaalietuuksien heikentymistä ja entisen palkkatason saavuttamista.

Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko he pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin mm. kysymyksellä luottamuksellisista ihmissuhteista. Elämänhallintaan liittyen tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kokevat epätietoisuutta tai pitävät tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ongelmanratkaisutapojaan sekä laajemmin tyytyväisyyttään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat eduskuntavaaleissa 1995.

Hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajista, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, julkisten palvelujen käyttäjämaksuista, toimeentuloeroista sekä verojen alentamisesta ja korottamisesta. Seuraavaksi eriteltiin kotitalouden tuloja, menoja ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhemuoto, kotitalouden rakenne, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.